Hallitus esittää venäläisten kiinteistökauppojen rajoittamista Suomessa.
Lupaa kiinteistön hankintaan ei hallituksen esityksen mukaan myönnettäisi ihmiselle, jonka ainoa kansalaisuusvaltio tai kaikki kansalaisuusvaltiot käyvät hyökkäyssotaa ja voivat aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten osalta tilanne ei muuttuisi nykyisestä.
– He ovat Suomen kansalaisia, joten rajoitukset eivät koske heitä, erityisasiantuntija Joonas Laito puolustusministeriöstä kertoo STT:lle.
Lakihankkeen lausuntovaiheessa sisäministeriön poliisiosasto toi esiin huolta siitä, että lain muuttaminen ei vaikuttaisi käytännössä, koska bulvaanien eli haamuostajien käyttö kiinteistökaupassa lisääntyisi.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan lakiesityksessä on haettu ratkaisuja.
– Bulvaaniongelma on huomioitu laskemalla kynnystä bulvaanin käytön todentamiselle ja parantamalla entisestään viranomaisten välisen yhteistyön toimintaedellytyksiä muun muassa tiedonvaihdolla, Häkkänen sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Puolustusministeriö voi nytkin vaatia luvan hakemista epäillessään bulvaanin käyttöä kiinteistökaupassa. Nyt kynnystä luvan vaatimiseen pyritään alentamaan.
– Tätä kynnystä madalletaan. Jos on aihetta epäillä tällaisesta toiminnasta, silloin käynnistyy paljon (aiempaa) nopeammin bulvaanien ketjun selvittäminen.
Kaikkiaan tarkoituksena on estää se, että Venäjälle muodostuisi kiinteistöjen kautta vaikutusmahdollisuuksia Suomeen.
– Meidän tavoitteemme on kaikin keinoin vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Tämä esitys on yksi palanen tässä kokonaisuudessa. Emme voi hyväksyä sitä, että Suomea yritetään horjuttaa esimerkiksi kiinteistöomaisuutta hyväksikäyttämällä.
Häkkäsen mukaan tarkoitus on, että eduskunta käsittelee lakihankkeen kevään aikana.
Koskee käytännössä Venäjää
Lupalain muutosluonnoksessa ei mainita Venäjää, mutta Häkkäsen mukaan nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa asia koskee käytännössä Venäjää, Venäjän kansalaisia ja venäläisiä yrityksiä.
Tälläkin hetkellä EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolisten kansalaisten kiinteistökaupat tulee hyväksyttää puolustusministeriössä, eli myös venäläisten kaupat.
Ministeriön mukaan kiinteistönhankinnan kielto vähentäisi kiellon piirissä olevan valtion kansalaisten lupahakemuksia, jolloin viranomaisilla olisi enemmän resursseja lupien käsittelyyn ja tapausten tarkempaan selvitykseen.
Viime vuosina on uutisoitu lukuisista tapauksista, joissa puolustusministeriö on evännyt Venäjään kytköksissä olevien ostajien kiinteistökauppoja Suomessa kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi.
Pysyvällä oleskeluluvalla Suomessa olevat voisivat yhä ostaa kiinteistön, jos puolustusministeriö myöntää hankinnalle luvan.
Kaikki omistuksen eivät riski
Häkkänen sanoi tiedotustilaisuudessa, että Suomessa on tällä hetkellä arviolta 3 500 venäläistaustaista kiinteistöomistusta. Hän kuitenkin tähdensi, että kaikki omistukset eivät muodosta ongelmaa.
Myöhemmin on tarkoitus kiristää lainsäädäntöä sen osalta, miten omistuksiin voidaan puuttua.
– Jos siellä on haasteellisia tapauksia, niin niitä varten meillä on käynnissä myös jälkikäteisen tarkastelun uudistaminen.
Häkkänen kertoo, että puuttua voidaan myös nykylainsäädännön puitteissa, jos kiinteistöllä havaitaan vaarantavaa toimintaa.
– Ongelma muodostuu siitä, miten näin laajaa kiinteistömassaa pystytään hallitsemaan.
Laki EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolisten kansalaisten kiinteistökauppojen hyväksyttämisestä puolustusministeriössä tuli voimaan vuonna 2020.
Juttua täydennetty 6.2.2025 kello 16.57.