Milloin plastiikkakirurgi voi kieltäytyä asiakkaan toiveista? Suomalaiskirurgi: "Silloin nostamme kädet pystyyn"

Kikherne haavaan? Näin ulkomailla tehdyt leikkaukset näkyvät lääkärin vastaanotolla 2:01
KATSO MYÖS: Moni suomalainen suuntaa kauneusoperaatioihin ulkomaille, mutta millaisia riskejä siihen sisältyy? Haastattelussa erikoislääkäri Heidi Lilja.

On olemassa käsitys, että plastiikkakirurgit ovat valmiita mihin tahansa, mikäli asiakkaalla on tarpeeksi pätäkkää. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan Suomessa.

Kauneuskirurgiassa voidaan pienentää ja suurentaa eri kehonosia. Rasvaa voidaan siirtää paikasta toiseen ja implanteilla on mahdollista luoda muotoja paikkoihin, joissa niitä ei ole ennen ollut. Ihmeisiin kirurgit eivät kuitenkaan pysty. Varsinkaan, jos toimenpiteen riskit kasvat liian suuriksi.

Silloin plastiikkakirurgi saattaa kieltäytyä toteuttamasta asiakkaan toiveita.

– Silloin tällöin plastiikkakirurgi joutuu kieltäytymään, tai kehottaa pohtimaan asiaa vielä vähän uudelleen, suomalainen plastiikkakirurgi Heikki Kupi kertoo.

Kupilla on lähes 30 vuoden kokemus plastiikkakirurgiasta. Hän toimii KC Clinicin johtavana lääkärinä ja on toinen perustajista.

Useimmiten kieltäytymisen syynä on asiakkaan epärealistiset odotukset.

– Eli ei ole mahdollista toteuttaa jotain tiettyä toimenpidettä asiakkaan ajatusten ja toivomusten mukaan, hän kertoo.

Jos yhteisymmärrykseen ei päästä toimenpidettä edeltävässä asiakkaan ja kirurgin välisessä konsultaatiossa, ei hoitoa voida toteuttaa.

– On myös mahdollista, että operaatiossa olevia riskejä pidetään liian suurena siihen toimenpiteeseen tai hoitoon nähden. Silloin nostamme kädet pystyyn, Kupi kertoo.

Myös asiakkaan omat sairaudet voivat olla este hoidolle.

Osaamisen keskittäminen

Kotimaassa plastiikkakirurgiassa pyritään siihen, että jokainen kirurgi osaa suorittaa kaikki ne toimenpiteet, joita asiakkaille on tarjottu. Moni on kuitenkin keskittynyt johonkin tiettyyn erityiseen osa-alueeseen, esimerkiksi nenäleikkauksiin tai hiustensiirtoihin.

– Pyrimme ohjaamaan asiakkaita myös sellaiselle henkilölle, joka osaa tehdä halutun toimenpiteen paremmin. Sekin on yksi vaihtoehto, Kupi kertoo.

Aina silloin tällöin vastaanotolle voi tulla asiakas, joka haluaa omaan rakenteeseen nähden ylisuuret rintaimplantit.

– Silloin on pakko sanoa, ettei se ole mahdollista, ainakaan minun tekemänäni. Toki voimme päätyä realistiseen ratkaisuun tai sitten asiakas voi mennä kysymään toimenpidettä jostain muualta, jossa se sitten saatetaan tehdä, Kupi kertoo.

Sosiaalisen median aika

Nykyisin lähes jokaiseen älypuhelimeen on saatavilla kuvanmuokkaussovelluksia, joiden avulla ulkonäköä voidaan kohentaa käden käänteessä. Puhelinten kameroissa on myös silottavia ja kaunistavia ominaisuuksia. Sen takia sosiaalisen median kuvavirrassa voi herkästi mennä sekaisin siitä, mikä on aitoa ja mikä on kuvamanipulointia.

Kauneuskirurgi todennäköisesti osaa arvioida, mikä on kuvassa aitoa, mikä on leikkauksella aikaan saatua ja mikä on jälkikäteen muokattua. 

– Pääosin tilanteet ovat järkeviä ja niihin on aika helppo löytää ratkaisuja. Aina joskus toki tulee vastaan poikkeuksia, Kupi kertoo.

Suomessa ihmisillä on vielä tässä kohtaa suhteellisen realistiset odotukset siitä, miten plastiikkakirurgialla voidaan ja ei voida tehdä ulkonäön muokkaamisen suhteen.

– On todella harvinaista, että tulee tilanteita, joissa asiakkaalla olisi epärealistinen kuva siitä, mitä kauneuskirurgialla on mahdollista tehdä, Kupi toteaa.

Ulkomailla tilanne on jo toinen

Kupi kertoo, että keskustelua on ollut paljon sosiaalisen median vaikutuksesta plastiikkakirurgiseen toimintaan.

– Jenkeissä se on koettu jopa jo ongelmaksi. Siitä on keskusteltu sisäpiirissä Suomessa, että onko se jo ongelma Suomessa, hän paljastaa.

Loppupeleissä Kupi itse ei koe tilannetta vielä ongelmaksi Suomessa. Harva asiakas tulee vastaanotolle filtteröidyn selfien kanssa, eikä pyydä, että ulkonäkö vaihdettaisiin vastaamaan sosiaalisen median kauneusihanteita.

– Kuvia on näytetty jo aikaa ennen kännyköitä, Kupi muistuttaa.

Joskus asiakkaalla voi olla kuvia toisesta ihmisestä ja toiveena on saada kyseisen ihmisen jokin piirre siirrettyä plastiikkakirurgisin toimenpitein itselleen. Silloin kirurgin on helppo sanoa, ettei ulkonäköä voi muuttaa vastaamaan toista ihmistä.

Tilanne on hivenen kinkkisempi, jos inspiraatiokuvana on ihmisen retusoitu ja muokattu omakuva.

– Siitä on sitten pakko lähetä realisoimaan, että mikä on oikeasti mahdollista saavuttaa, Kupi kertoo.

Kupi kuitenkin kertoo, että hänen mielestään niin nuoret kuin vanhemmatkin, jotka käyttävät kuvanmuokkausta, ovat hyvin realistisia ja ymmärtävät, että se on hyvin eri asia kuin kauneusleikkaus.

– Aina on sanottava, että kuvanmuokkaus on aivan eri asia kuin oikean ihmisen muokkaus, hän muistuttaa.

Huippuesimerkki tällaisesta ihmisten ulkonäköä rajusti muokkaavasta kauneuskirurgiasta saattaa löytyä Etelä-Koreasta.

– Siellä tehdään aivan valtavia kasvojen alueen muokkauksia, esimerkiksi nukkemaisia kasvoja. Siellä käytetään sellaista kasvojen mallintamista, mutta Suomessa ei tällaista ongelmaa kyllä ole, Kupi summaa.

Tässä yhteydessä kasvojen mallintaminen tarkoittaa, että pään alueen luisia osia ja pehmytkudoksia voidaan tietoteknisesti simuloida vastaamaan haluttua toivetta. Lähtökohtana on oma rakenne.

– Tätä toki on tehty Suomessakin vaativassa kasvokirurgiassa ja nenäleikkauksissa sekä julkisella puolella kasvojen siirrossa, Kupi kertoo.

Lue myös:

    Uusimmat