Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan nykyiset mineraalivarat eivät tule riittämään fossiilittomaan energiaan pohjautuvan infrastruktuurin rakentamiseen. Jos siirtymä fossiilisista polttoaineista halutaan toteuttaa suunnitellusti, niin louhintaa ja uudenlaista mineraalien kierrättämistä tulisi asiantuntijoiden mukaan lisätä merkittävästi. Suurvallat Kiina ja Venäjä pitävät halluussaan merkittävää osaa harvinaisemmista maametalleista.
Uutisaamussa vierailleen GTK:n tieteistä ja innovoinnista vastaavan johtaja Saku Vuoren mukaan mineraalivarannot eivät nykyisellään riitä muutoksen läpiviemiseen.
– Me tarvitsemme kierrätyksen lisäämistä ja myös alkutuotantoa. Tarvitsemme monenlaisia asioista: materiaalitehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamista. Ei ole yhtä sellaista hopealuotia, jolla tämä ratkaistaan. Kaikkea tarvitaan nopeasti ja paljon, Vuori toteaa.
Lue myös: Uusi ilmastoraportti julki – maailman päästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä, mutta se vaatii täyskäännöstä ja heti
Vuori muistuttaa, että huoli mineraalien riittävyydestä on noussut esiin myös tuoreessa hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreessa ilmastoraportissa ja niin ikään Suomen ilmastopaneelin ulostuloissa.
– Kyllä tämä huoli laajasti maailmalla jaetaan, että mistä niitä [mineraaleja] saa ja kenellä niitä on.
Pula mineraaleista vaikuttaa laaja-alaisesti. Fossiilittoman energian infrastruktuurin valmistamiseen, varastoimiseen ja tuotantoon tarvitaan paljon mineraaleja ja monia muutosprosesseja tehdään samanaikaisesti.
Myös sähköisten kulkuneuvojen akkujen valmistukseen tarvitaan runsaasti mineraaleja, kuten esimerkiksi litiumia.
– Sitten on vielä se hankaluus, että joitakin harvinaisempia maametalleja on vain joidenkin hallinnassa…Perinteisesti kaivosalueita ovat olleet Australia, eteläinen Afrikka, Pohjois-Amerikka. Suomen ja Ruotsin alueella on samantyyppistä maaperää, joka on mineraalipotentiaalinen. Kyllä näitä vielä löydettävissä on.
Mineraalien laaja-alainen tarve
Mineraaleja tarvitaan sellaisillakin sektoreilla, jotka eivät äkkiseltään tulisi mieleen. Vuoren mukaan esimerkiksi mineraalilannoitteella on vahva yhteys ruokatuotantoon.
Ilmeisintä tarve on kuitenkin sähköistyvän liikenteen tarpeissa.
GTK:n tutkimuksissa jopa havaittiin, että aiemmat tutkimukset ovat aliarvioineet sähköajoneuvoilla ja muilla ratkaisuilla korvattavien ajoneuvojen määrän, jonka takia myös arvio tarvittavan sähköverkon koosta on liian alhainen.
– Nyt meillä ei ole litiumia, joka on aika kriittinen näiden akkujen osalta – sellaisia varantoja, joita voisi kierrättää, koska sitä ensimmäistäkään kertaa ei ole vielä tuotettu. Sen takia etsintä- ja kaivostoimintaa ajetaan ylös, että saataisiin ensimmäinen pulssi sitä litiumia kiertoon.
Suunnitelmia muutettava
Raportti peräänkuuluttaa uutta toimintasuunnitelmaa, joka ei nojaa pelkästään tällä hetkellä tiedossa oleviin mineraalivaroihin.
GTK:n mukaan mineraalien uudenlainen hyödyntäminen ja teollisuuden niin sanotuista sivuvirroista kierrätettävien metallien, mineraalien ja helposti kierrätettävien tuotteiden valmistamisen edistäminen ovat osa ratkaisua.
Kaivostoimintaa tarvitaan kuitenkin vielä jatkossakin.
– Mutta kyllä me tarvitsemme lisäksi uutta alkutuotantoa, eikä sen ohi pääse oikein millään, Vuori toteaa.
Arjen ratkaisut
Jokainen voi asiantuntijan mukaan vaikuttaa tilanteeseen omia kulutustottumuksiaan tarkastelemalla ja muuttamalla.
– Ostaa vähemmän krääsää ja miettiä omaa kulutustaan, sekä tietenkin haastaa tuottajia panostamaan vähähiilisiin palveluihin ja tuotteisiin. Ja kierrättäminen toki.
Lue myös: Raportti: Sähköistämisellä voidaan vähentää päästöjä 95 prosentilla 30 vuodessa, mutta kannattaako kaikki muuttaa sähköllä toimivaksi?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osaltaan aiheuttanut polttoaineen hintojen nousun ympäri maailman. Polttoaineiden kallistuminen on saanut monet harkitsemaan sähköauton hankkimista.
Asiantuntija ei poissulje tilannetta, jossa kovaan kysyntään ei enää kyettäisi vastaamaan edes lähitulevaisuudessa.
– Suoraan sanottuna, jos Venäjä ja Kiina tekevät syvemmin yhteistyötä ja päättävät olla antamatta niitä raaka-aineita, joita niiden hallussa on, niin kyllä me ongelmissa olemme. Esimerkiksi harvinaisten maametallien alkutuotannosta heillä on yli 60 prosenttia hallinnassaan. Sähköistymisen kannalta tärkeiden kuparin ja litiumin osalta se taitaa olla noin 15 prosentin paikkeilla. Kyllä he halutessaan pystyvät vaikuttamaan meihin ja estämään asioita, jos niikseen tulee, Vuori huomauttaa.