Noin 170 suomalaisyritystä harjoittaa yhä Venäjän vientiä. Pakotteiden tarkoituksena ei ole lopettaa kaikkea vientiä Venäjälle, Tulli kertoo.
Virossa pääministeri Kaja Kallasta on vaadittu eroamaan sen jälkeen, kun selvisi, että hänen miehensä osin omistama kuljetusyhtiö on jatkanut kuljetuksia Venäjälle Ukrainan sodan alettua. Vaikka yhtiö ei ole rikkonut pakotteita, Kallaksen puoliso on pyytänyt anteeksi, ja aikoo myydä osuutensa yhtiöstä.
Suomessa noin 170 yritystä vie yhä tuotteita Venäjälle, kertoo Tulli. Ennen Ukrainan sotaa luku oli noin 800.
– Pakotteiden tarkoituksena ei ole lopettaa kaikkea vientiä ja tuontia Venäjältä, vaan vähentää Venäjän kykyä käydä sotaa Ukrainassa. Samalla yritetään huolehtia maailman ruokaturvasta, joten pakotteet eivät koske esimerkiksi elintarvikkeita ja lannoitteita, kertoo Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.
Pakotteiden piirissä on noin puolet tuotteista, joita on aiemmin viety Venäjälle. Elintarvikkeiden lisäksi Suomesta viedään Venäjälle esimerkiksi joitakin koneita ja laitteita.
Yksi suomalaisyrityksistä, jotka harjoittavat yhä Venäjän vientiä on nastoja valmistava perheyritys Turvanasta. Yksi Turvanastan omistajista on eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin (r.) puoliso Ia Adlercreutz.
Ia Adlercreutz on Turvanastan hallituksen jäsen, ja kertoo omistavansa Turvanastasta 10 prosenttia.
– Meidän länsimaiset asiakkaamme vievät tuotteitamme Venäjälle. Me olemme kiinni toimitussopimuksissa, jotka velvoittavat meitä toimittamaan tuotteet sovitusti. Jollemme suoriudu toimitusvastuusta, meihin kohdistuu merkittävät sakot. Sopimukset uusitaan vuoden vaihteessa ja silloin vaadimme klausuulia, jossa tuotteitamme ei enää päädy Venäjälle. Toivottavasti asiakkaamme saavat tuotantolinjansa siirrettyä nopeassa tahdissa Eurooppaan tai muihin länsimaihin, Adlercreutz kommentoi.
Lue myös: Pakotteista huolimatta kaikki kauppa Venäjän ja Suomen välillä ei ole tyrehtynyt – tällaisia tuotteita itärajan yli tuli syyskuussa
"Kaikki toivovat, että kytkökset Venäjälle voitaisiin katkaista mahdollisimman pian"
Turvanastan liikevaihto oli viime vuonna 30,1 miljoonaa euroa. Ennen Ukrainan sotaa Venäjän osuus viennistä oli noin 30-40 prosenttia, mutta tämä hetkistä Venäjän viennin osuutta on vaikea arvioida, kertoo Turvanastan toimitusjohtaja ja pääomistaja Mikko Salakari.
Salakarin mukaan Turvanasta toimittaa tuotteitaan länsimaisille yrityksille, jotka ovat vetäytymässä Venäjältä.
– Asiakkaan tilaama rekka noutaa toimituksen varastoltamme, ja ilmoittaa kuljetuksen määränpään. Emme pysty vaikuttamaan siihen, minne asiakas määrää toimituksen kuljetettavaksi.
Salakarin mukaan Turvanasta aikoo estää valmistamiensa tuotteiden viennin Venäjälle heti, kun sopimukset sen mahdollistavat.
– Varmasti kaikki toivovat, että kytkökset Venäjälle voitaisiin katkaista mahdollisimman pian.
"Toivon, että kaikki yritykset pyrkivät lopettamaan (Venäjän) vientinsä"
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzilla (r.) ei ole kytköksiä Turvanastaan. Oikeuskanlerin linjauksen mukaan ministerin puolison omistusten vaikutus ministerin esteellisyyteen arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
– Olen toiminut sidonnaisuusilmoitusten osalta ohjeistetulla tavalla. On luonnollista, että asiaa tulee arvioida aina tapauskohtaisesti, Anders Adlercreutz kommentoi.
Adlercreutz sanoo ymmärtävänsä jyrkän suhtautumisen siihen, että osa yrityksistä jatkaa vientiä Venäjälle.
– Olen samaa mieltä - toivon, että kaikki yritykset pyrkivät lopettamaan vientinsä, mikäli sellaista on.
Pitäisikö mielestänne kaikkien suomalaisyritysten lopettaa vienti Venäjälle?
– Kannatan luonnollisesti kattavia pakotteita ja toivon, että jokainen suomalainen yritys pyrkii aktiivisesti lopettamaan viennin Venäjälle.
Adlercreutz ei ota kantaa siihen, muistuttaako tilanne Viron Kaja Kallaksen tapausta.
– En tunne Kallaksen tapausta yksityiskohtaisesti, eikä minulla ole yksityiskohtaista tietoa Turvanastasta. Olen ymmärtänyt, että heillä on sopimuksia länsimaisten yritysten kanssa, jotka sitovat heitä toimittamaan tuotetta.
– En osaa ottaa kantaa siihen, koska en tunne riittävän hyvin tapausta. Olen puhtaasti mediatietojen varassa, Ia Adlercreutz sanoo.
Lue myös: Viron Kallas taipui – menee parlamentin valiokuntien kuultavaksiViron Kallas taipui – suostuu parlamentin valiokuntien kuultavaksi
"Emme ole rikkoneet pakotteita"
Turvanasta on perheyritys, joka toimii neljännessä polvessa. Salakari on toiminut perheyrityksen pääomistajana vuodesta 2019, ja Ia Adlercreutz on hänen siskonsa.
Jos Turvanasta olisi lopettanut kaiken tuotteiden viennin Venäjälle välittömästi, olisi se Salakarin mukaan johtanut noin 120 työntekijän lomauttamiseen ja merkittäviin taloudellisiin tappioihin. Salakari ei halua arvioida, olisiko se johtanut yrityksen konkurssiin.
Salakari kokee yritykseen kohdistuvan julkisuuden kohtuuttomana, sillä Turvanasta toimii lakien ja asetusten mukaan, eikä riko esimerkiksi Venäjä-pakotteita.
– Ymmärrän ehdottomasti sen, että liiketoiminta, jolla rikotaan lakeja tai pakotteita, on täysin tuomittavaa. Sitä en ymmärrä, että Suomessa näyttää olevan meneillään sisäinen lynkkausmentaliteetti. Olemme tässä asiassa täysin syytön osapuoli, emme ole rikkoneet minkäänlaisia lakeja tai pakotteita.
Tullin Olli-Pekka Penttilän mukaan Venäjän vientiä aiemmin harjoittaneilla suomalaisyrityksillä on ollut vaikeuksia löytää korvaavia markkinoita. Kun aiemmin Suomen Venäjän viennin arvo oli noin 4 miljardia euroa vuosittain, kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa viennin arvo oli noin 327 miljoonaa euroa.
– EU-pakotteet varmaan lisääntyvät jatkossa, mutta ei Venäjää olla asettamassa totaaliseen kauppasaartoon esimerkiksi ruokaturvan takia. Monet Venäjän etelä- ja itäpuoliset maathan ovat lisänneet Venäjän kauppaa ja osa EU-maistakin on kasvattanut vientiään Venäjälle, Penttilä sanoo.
Ia Adlercreutzin hallitusjäsenyydestä Turvanastassa uutisoi aiemmin tänään Ilta-Sanomat.
Juttua muokattu 1.9. kello 20:32: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, Suomesta ei viedä Venäjälle lannoitteita, vaan niitä tuodaan Venäjältä Suomeen.