Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (PS) mukaan rikosten perusteella tehtäviin karkotuksiin liittyvä niin sanottu kokonaisharkinta on syytä käydä huolellisesti läpi.
Hänen mielestään osa karkotuspäätöksistä olisi myös hyvä voida ottaa uuteen tarkasteluun esimerkiksi puolen vuoden välein.
MTV Uutiset selvitti kaikki viime vuoden päätökset, joissa ulkomaalaisia rikoksentekijöitä oli haluttu karkottaa. Osa karkotuspäätöksistä kilpistyi siihen, että tuomittua ei hänen oman turvallisuutensa vuoksi voitu karkottaa kotimaahansa, vaikka kaikki karkotusedellytykset muuten täyttyivät.
Jos henkilön kotimaan turvallisuustilanne muuttuu, Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan ilman muuta ota näitä karkotuspäätöksiä uudestaan ratkaistaviksi.
Ministeri: päätöstä on voitava tarkastella uudelleen jos lähtömaan tilanne muuttuu
– Mitään automaattia ei ole, että näitä lähdettäisiin uudestaan eteen päin laittamaan vaan pitää tehdä uusi karkotusesitys, sanoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Anu Tarén.
Uusi karkotusesitys on usein poliisilaitosten aktiivisuuden varassa.
– Me seuraamme tällaisia henkilöitä ja heidän rikoshistoriaansa ja tarpeen vaatiessa teemme uuden esityksen, se ei ole meille mikään ongelma, toteaa komisario Liisa Lintuluoto Helsingin poliisista.
Usein karkotusta kuitenkin harkitaan uudelleen vasta kun henkilö on jo ehtinyt syyllistyä uusiin rikoksiin.
Olisiko mahdollista, että tapauksissa, joissa karkotusedellytykset muuten selkeästi täyttyvät, päätös olisi väliaikainen ja jos maan tilanne muuttuu, karkotus seuraisi automaattisesti?
– Kyllä tämä olisi aika loogista. Tämä sama ajatteluhan on kotouttamisessa, että puolen vuoden välein tarkastellaan, onko tilanne muuttunut lähtömaassa. Tämä olisi siis aivan looginen ajattelumalli ja se pitää tuoda tänne toiselle puolelle myös, sanoo Lindström MTV Uutisille.
”Kansalaisten vaikea ymmärtää”
Lindströmin mielestä kansalaisten on nykyisellään vaikea hahmottaa, miksi esimerkiksi osaa ulkomaalaisista raiskaukseen syyllistyneistä henkilöistä ei saada karkotettua.
– Tästä tulee palautetta ministerillekin. Kansalaisten on hyvin vaikea ymmärtää näitä perusteita, toteaa Lindström.
Esimerkiksi se, kuinka pitkään karkotettavaksi esitetty henkilö on oleskellut Suomessa, vaikuttaa siihen, kallistuuko kokonaisharkinnan vaaka karkotuksen puolelle vai sitä vastaan.
– Näin se varmaan on, että kokonaisharkinta on yleispätevä sana ja siinä varmaan voidaan katsoa vaikka minkälaisia asioita. Mielestäni tämäkin käytäntö täytyy uudelleen läpivalaista. Tässä uudessa tilanteessa, kaikki nämä vanhat käytännöt - en niitä kyseenalaista - mutta pitää tarkastella, ovatko ne ajan tasalla.
Hallituksen joulukuussa julkistettuun turvapaikkapoliittiseen ohjelmaan on kirjattu, että EU:n ulkopuolelta peräisin olevien törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamista tehostetaan.