Se, miten ihminen toimii ja elää, voi kertoa hänen uskomuksistaan. Mielen rajoittuneisuudesta kertoo esimerkiksi se, että ratkaisukeino ongelmiin on aina samantapainen.
– Yksi keino havahtua omaan mielen rajoittuneisuuteen on tulla tietoiseksi omista ajatuksista. Omia ajatuksia seuraamalla saattaa havahtua ajatuksiin kuten ”en pysty, en osaa” ilman, että on edes yrittänyt. Myös pelon ja ahdistuksen tunteet ovat usein merkki rajoittuneesta mielestä, esimerkiksi epäonnistumisen pelko kertoo mielen rajoituksista. Lisäksi erilaiset defenssit osoittavat, että henkilö on kiinni rajoittavissa uskomuksissa koskien itseä, Harri Virolainen sanoo.
Harri ja Ilkka Virolaisen teos Mielen voima työssä kertoo muun muassa, miten keskittymiskykyä voi parantaa. Virolaisten mukaan lähes kaikkien mieli on rajoittunut – enemmän tai vähemmän.
Rajoittuneisuudesta kertoo esimerkiksi se, että ratkaisukeino ongelmiin on aina samantapainen – huolimatta siitä, ettei ratkaisu aiemminkaan ole ollut toimiva. Ihminen ei osaa ajatella muita, kenties parempia ratkaisuja, vaan puksuttaa eteenpäin puolihyvän, rutiininomaisen ratkaisun turvin.
Ilkka Virolainen (vas.) ja Harri Virolainen Helsingin Kirjamessuilla 23. lokakuuta 2014.
– Ajatukset ohjaavat toimintaa. Täten tarkkailemalla omaa toimintaa eri tilanteissa voi myös tulla tietoiseksi siitä, miten rajoittaa itseä. Useat ihmiset toistavat päivittäin samoja käyttäytymiskaavoja ja elävät autopilotin lailla. Läsnäolon tila auttaa havahtumaan juurtuneisiin tapoihin ja tottumuksiin sekä niiden takana oleviin ajattelumalleihin, jotka eivät ole huippusuoritusta ajatellen toimivia.
Se, miten ihminen toimii ja elää, voi kertoa hänen uskomuksistaan. Mitä uskot itsestäsi, entä elämästäsi?
– Tyypillisesti voimakkaat rajoittavat uskomukset ihmisillä syntyvät jo hyvin nuorena, lapsena ja välillä jo vauvaiässä. Usein ihminen ei ole itse edes tietoinen erilaisista rajoittavista uskomuksista ja kuitenkin ne kahlitsevat ihmisiä hyvin paljon. Rajoittavat uskomukset liittyvät usein turvallisuuden tunteeseen, tunteeseen, että on rakastettu, tunteeseen, että on arvostettu ja hyväksytty sellaisena kuin on. Jos näissä on puutetta, niin usein se näkyy voimakkaasti työssä, ihmissuhteissa, koulussa pärjäämisessä ja terveydessä, Harri Virolainen sanoo.
Esimerkiksi rahaan liittyy usein rajoittavia uskomuksia. Se hävettää, jopa suututtaa.
– Raha itsessään on neutraalia, se ei ole hyvää tai pahaa. Osa ihmisistä kuitenkin näkee rahan pahana ja pahuuden juurena. Todella moni ihminen uskoo, että hänen ei kuuluisi ansaita suurta summaa rahaa. Jos henkilöltä esimerkiksi kysyy, miltä tuntuisi ansaita yli 10 000 euroa kuukaudessa, pitää moni ihminen moista ajatusta lähes mahdottomana, koska on tottunut 3000 euron kuukausipalkkaan ja ei koe olevansa 10 000 euron arvoinen. Kyse ei kuitenkaan ole ihmisten taidoista tai osaamisesta vaan korvien välissä olevista rajoittavista uskomuksista.
Virolaisten mukaan oleellista on työstää rajoittavia uskomuksia eri keinoin. Kun vaihtaa ympäristöä, tapaa uusia ihmisiä ja tekee erilaisia asioita, kehittää samalla itselleen uudenlaista ajattelu- ja toimintatapaa.
– Yksi keino on tulla tietoiseksi omista rajoittavista ajatuksista ja tukahdutetuista tunteista. Ulkopuolinen valmentaja tai terapeutti voi auttaa tiedostamaan näitä esittämällä kysymyksiä, jotka ohjaavat yksilöä ajattelemaan toisin, luopumaan rajoittavista uskomuksista. Yksi keino on kohdata tukahdutetut tunteet sellaisenaan, vaikka pelottaisi kuinka, on kyseessä vain tunne. Pelkoonkaan ei kuole, vaan usein se katoaa, kun sen kohtaa sellaisenaan. Yksi hyvä keino on kokea ehdotonta hyväksyntää ja rakkautta, ei siis romanttista rakkautta, läheisiltä, työkavereilta ja ystäviltä. Kun yksilö kokee, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on, on helpompaa luopua erilaisista suojamuureista.
– Oleellista on kuitenkin muistaa, että uskomukset ovat vain uskomuksia, eivät totuuksia. Tämä helpottaa niistä irti laskemisessa sen sijaan, että identifioi itsensä niihin.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.