Opettajien pitkät lomat houkuttelevat monia ja herättävät kateuttakin. Harva kuitenkaan tietää, että moni opettaja jää kesälomien alkaessa työttömäksi.
Monet opettajat kokevat vuosituloissaan merkittävän loven, kun tarjolla on vain lukuvuoden mittaisia pätkätöitä. Lukuvuoden kestävä pesti johtaa siihen, että kesäksi on ilmoittauduttava kortistoon.
Pätkätöiden tarjoamisen mahdollistavat työnantajien säästötoimenpiteet sekä vuosilomalaki.
Opettajien palkka jaetaan tasaisesti koko vuodelle, vaikka opetuksesta on kesällä tauko. Koska koulut ovat kesällä kiinni, on työnantajien helppo säästää kustannuksista tarjoamalla opettajille määräaikaisia työsopimuksia, jotka alkavat lukuvuoden ensimmäisenä ja päättyvät lukuvuoden viimeisenä päivänä.
OAJ:n mukaan määräaikaisia työsuhteita solmitaan lisäksi usein syin, jotka eivät ole lainmukaisia perusteita määräaikaiselle työsuhteelle.
Lisäksi pätkätöitä tarjotaan viranhaltijoiden sijaisille. Koska opettajat eivät kuulu vuosilomalain piiriin eivätkä siten voi siirtää kesälomiaan virkavapaidensa jatkoksi, sallii virkaehtotyösopimus viranhaltijan paluun töihin kesän ajaksi.
Useimmat työnantajat eivät kuitenkaan halua maksaa kesäajan palkkaa sekä viranhaltijalle että sijaiselle.
Näin sijaiset jäävät työttömiksi samalla kun oppilaat kirmaavat kesälaitumille ja vakinaisissa viroissa olevien kollegoiden palkallinen kesäloma alkaa.
Määräaikaisuuksien takia Opettajien työttömyyskassan hakijamäärät yli kaksinkertaistuvat kesäisin.
Viime kesänä Opettajien työttömyyskassa maksoi ansiopäivärahaa lähes 10 000 opettajalle.
Kesää on mietittävä etukäteen
Minna on yksi kesän ajaksi kortistoon joutuneista opettajista.
Hän valmistui aineen- ja luokanopettajaksi vuonna 2013, jonka jälkeen hän on toiminut luokanopettajan sijaisena.
Nyt on kuitenkin neljäs kesä, kun Minna on joutunut ilmoittautumaan työttömäksi.
– Ulkopuoliset ihailevat pitkää kesälomaa. Mutta ei se ihan lomaa ole kuitenkaan, kun on työttömänä, hän huomauttaa.
Kaikki Minnan valmistumisensa jälkeen solmimat työsopimukset ovat olleet määräaikaisia äitiysloman sijaisuuksia, ja työsopimukset on solmittu yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan.
Kun tietää joutuvansa olemaan kesän työttömänä, on taloudellinen tilanne mietittävä etukäteen vuoden aikana.
Ruuhkat työttömyyskassassa ovat kovat kesäisin, eikä rahoja odottava tiedä, milloin ne tulevat.
– Usein on mennyt niin, että viimeinen palkka on tullut toukokuun lopussa ja seuraavan kerran rahaa on saanut heinäkuun lopussa tai elokuun alussa. Sitä ennen on täytynyt kuitenkin maksaa kahden kuukauden vuokra ja muut kiinteät menot, Minna kertoo.
Lisäksi elokuun palkka on vajaa, koska työsopimukset kirjoitetaan alkamaan usein vasta syyslukukauden alusta.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanta on, että työnantajan tulisi maksaa kesäajan palkka sekä viranhaltijalle että sijaiselle.
Koska näin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu, on OAJ neuvotellut lomapäiväkorvauksesta. Ne määräaikaisessa työsuhteessa olevat opettajat, jotka eivät saa kesältä palkkaa oltuaan päätoimisesti koko lukuvuoden ajan palveluksessa, saavat työsuhteen päätyttyä lomakorvauksena kahden päivän palkan jokaista työsuhteen lomanmääräytymiskuukautta kohti.
Kysymys ei kuitenkaan ole vain kesäajan palkasta. Pätkätöitä tekevä opettaja ei saa kerrytettyä ikilisiä ja eläkekertymä heikkenee työsopimuksen ollessa katkolla.
Minna on ehtinyt tähän mennessä menettää yhteensä jo lähes vuoden ikälisät.
Töitä palkattomalla kesälomallakin
Usein määräaikaisilla sopimuksilla töitä tekevillä opettajilla on jo keväällä tiedossa se, että työt jatkuvat myös elokuussa. Tulevan lukuvuoden suunnittelemista on kuitenkin vaikea aloittaa, jos työsopimus ei ala ennen koulun alkua.
Oppilaista ei saa tietää mitään ennen lukuvuoden alkua eikä koululle saa mennä tekemään valmisteluja, sillä vakuutukset eivät ole voimassa.
Koska Minna on keväisin saanut tietää jatkavansa tutun luokan kanssa tulevanakin syksynä, on hän kuitenkin saanut tulevan vuoden lukujärjestyksen tietoonsa jo kesäkuussa.
– Olen tehnyt palkattomalla kesälomalla töitäkin, kun olen suunnitellut tulevaa syksyä.
Samaan aikaan hoitovapaalla ollut viranhaltija on saanut palkkaa.
Minna painottaa, ettei kesäajan työttömyys ole joka päivä mielessä. Välillä hän kuitenkin miettii, miten paljon tulee nähtyä vaivaa, vaikka palkkaa ei saakaan koko vuodelta.
– Teen lukuvuoden aikana saman työmäärän kuin opettajat, jotka ovat koko vuoden työsuhteessa. Ei määräaikainen työ ole mitenkään kevennettyä. Aika paljon tulee hoidettua kaikkea ylimääräistäkin, hän lisää.
Kun työsopimus katkeaa, ei työntekijällä ole enää velvollisuutta hoitaa työhönsä liittyneitä asioita.
Toisaalta Minna kuitenkin kokisi olevansa velvollinen vastaamaan esimerkiksi vanhempien Wilma-viesteihin koskien oppilaiden todistuksia, koska on arvioinnit tehnytkin.
Ensi vuonna ensimmäinen kesäloma
– Mielestäni on väärin, että esimerkiksi hoitovapaalta voi tulla muutamaksi kuukaudeksi töihin ja saada palkkaa siitä, Minna toteaa.
Vaikka Minnan mielestä ei ole reilua, että viranhaltija voi palata kesän ajaksi töihin, ei hän syytä viranhaltijoita siitä, että he niin tekevät.
Minna kokeekin, että vastuu tilanteen muuttumisesta on työnantajilla ja OAJ:lla.
– Totta kai ihmiset ottavat kesältä palkkaa, kun se on mahdollista, mutta systeemiin pitäisi saada muutos. Asia ei tule muuttumaan, jollei siihen puututa. Jos kyse ei ole äitiysloman sijaisuudesta, ei pitäisi olla mahdollista tarjota työsopimuksia, jotka eivät kata kesäaikaa. Se on mielestäni kyykytystä.
Viime syksynä Minna jatkoi opiskelua ja sai maaliskuussa erityisluokanopettajan sekä laaja-alaisen erityisopettajan pätevyyden. Samalla työllisyysmahdollisuudet paranivat huomattavasti.
Ensi elokuussa Minna aloittaa erityisopettajan määräaikaisessa virassa. Tällä kertaa työsopimus on kirjoitettu koko vuoden mittaiseksi.
Vuoden päästä hän saa siis nauttia ensimmäisestä palkallisesta kesälomastaan.
Artikkeli on Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston Journalistinen työ -kurssin lopputyö, joka on tehty yhteistyössä Mediahubin kanssa. Minnan nimi on muutettu.