Tokion olympialaisiin osallistuvista suomalaisista yleisurheilijoista C Moren asiantuntija Mika Järvinen nostaa esiin Topi Raitasen, jolle hän laskee mahdollisuuksia aina kahdeksan parhaan joukkoon asti.
Raitanen on kilpaillut tällä kaudella 3 000 metrin estejuoksussa säästeliäästi. Hän juoksi kesäkuun alussa Paavo Nurmen kisoissa Turussa kauden parhaan aikansa 8.19,57, mutta kuukautta myöhemmin hän jätti Tukholman Timanttiliigan kisan kesken kovan harjoitusjakson vietyä voimat jaloista.
LUE MYÖS: Estejuoksija Topi Raitasella harvinainen haaste Tokiossa – "Yhdeltä yöllä ei meikäläistä nähdä juoksemassa"
Helsingin Kisa-Veikkojen juoksijan ennätys on viime vuonna Monacossa syntynyt 8.16,57. Tuo aika riittäisi olympialaisissakin korkealle, sanoo C Moren asiantuntija Mika Järvinen.
– Minulla on Raitasesta hyvä aavistus. Jos miettii, että ketkä suomalaisista yleisurheilijoista voisivat olla kahdeksan joukossa, nostan Raitasen esiin. Hän on fiksu juoksija, ja sitä tarvitaan varsinkin alkuerissä, Järvinen sanoo.
Samalla asiantuntija muistuttaa realiteeteista, joilla estekisoihin lähdetään. Kovatasoisissa kisoissa voi helposti sortua höntyilyyn.
– Uskon, että Raitasen vauhti riittää alkueristä jatkoon, mutta juoksun pitää olla taktisesti järkevää.
– Finaalissa pitää olla riittävän kylmäpäinen. Esimerkki: Raitanen tietää olevansa 8.15 kunnossa, ja kärki lähtee juoksemaan 8 minuutin vauhtia, niin Raitasen pitää jäädä juoksemaan omaa vauhtiaan ja ottaa lopussa kiinni selkiä, Järvinen linjaa.
Vauhti- vai taktiikkajuoksu?
Järvisen laskujen mukaan Raitaselle sopisi Tokiossa parhaiten 8.10–8.12-aikoihin tähtäävä vauhti, jolloin suomalaisella on mahdollisuus puntaroida omia ratkaisujaan.
– Tuolloin hän ei ehdi mitalivauhtiin, mutta kahdeksan joukkoon riittää todennäköisesti 8.15:n aika myös vauhtijuoksussa. Sitten jos lähdetään taktikoimaan 8.20–8.25-tyyppistä juoksua, niin oikeissa asemissa oleminen oikeassa kohtaa on tärkeintä, sillä lähes koko finaalikatras on yhdessä nipussa.
– Se pitää muistaa, että ennätys ei parane arvokisajuoksussa kymmentä sekuntia, joten Raitaselle tulisi noutaja, jos hän lähtisi (tasan) kahdeksan minuutin vauhtiin, Järvinen toppuuttelee.
LUE MYÖS: Sara Kuiviston olympiastarteissa hurja vaatimustaso – ratkaisu miellyttää asiantuntijaa: "Voi siivittää hyvään tulokseen"
Juoksun taktiikasta riippuu myös se, millä ajoilla on mahdollista yltää mitalitaisteluun. Esimerkiksi Lontoon vuoden 2012 pronssimitalistin aika ei olisi vuoden 2008 Pekingin kisoissa riittänyt edes kahdeksan parhaan joukkoon.
– Jos katsotaan kolmia viime olympialaisia, niin Riossa (2016) finaalin kahdeksannen aika oli 8.25, Lontoossa 8.25 ja Pekingissä 8.16. Mitaliin on vaadittu Riossa 8.11, Lontoossa 8.19 ja Pekingissä 8.11, Järvinen luettelee.
12:59