"Minun lasteni kustannuksella ei leikitä venäläistä rulettia" – vanhemmat kertovat, miksi heidän lapsensa jäävät kotiin, kun lähiopetus taas alkaa

Hallituksen päätös avata koulut kahdeksi viikoksi ennen kesälomaa herättää suuriakin tunteita lasten vanhempien keskuudessa. Osaa vanhemmista huolettaa kuitenkin sen verran, etteivät he aio lapsiaan kouluun päästää. MTV Uutisten haastattelemat vanhemmat kertovat miksi.

Rehtorit suhtautuvat lähiopetuksen jatkumiseen kriittisesti. Katso video!

Hallituksen päätöksellä koulujen lähiopetus aloitetaan jälleen 14. toukokuuta alkaen, eikä etäopetusta enää järjestetä. Monet vanhemmat eivät kuitenkaan aio päästää lastaan palaamaan koulun penkille ennen kesälomaa.

– Katsomme kotikoulun turvallisemmaksi kuin että lapset menisivät kouluun, jossa opiskelee yli 900 lasta. Turvavälien pitäminen noin isossa koulussa ei tule mitenkään onnistumaan, imatralainen neljän peruskoululaisen äiti Satu Hintsanen kertoo MTV Uutisille. 

Hinstasten perheessä lapset otettiin pois lähiopetuksesta jo ennen kuin hallituksen päätti sulkea koulut maaliskuussa. Perheen kahta nuorimmaista vanhemmat ovat opettaneet itse opettajan Wilman kautta antamien tehtävien opastuksella. Teini-ikäiset ovat olleet etäopetuksessa.

Vanhempien mukaan lapset ovat tykänneet etäopetuksesta, ja näin aiotaan jatkaa lukukauden loppuun saakka.

Vanhemmista hallituksen ja THL:n linjaukset ja päätökset tuntuvat ristiriitaisilta.

– Isot yleisötapahtumat on kielletty, mutta tuhannen oppilaan kokoontumiset ovat ok? Hintsanenkin ihmettelee.

Miksi koulut avataan, jos ravintoloita ei?

Myös muut MTV:lle vastanneet vanhemmat ihmettelevät, miksi suuriin oppilaitoksiin voidaan ottaa satoja oppilaita lähiopetukseen, kun samaan aikaan muualla yhteiskunnassa suuret kokoontumiset ja yleisötapahtumat ovat poikkeuslain nojalla kiellettyjä.

– Jos ravintolat ovat kiinni, niin miksi koulut avattaisiin? Enemmän koulussa on kerralla porukkaa kuin ravintolassa, toteaa 10-vuotiaan pojan äiti Kristina Mäkeläinen Imatralta.

MTV:n haastattelemien vanhempien mielestä päätöksen taustalla oleva tutkimustieto ja arviot eivät ole riittäviä perusteita, sillä taudista ja sen tarttumisesta ei tiedetä vielä riittävästi.

He eivät hyväksy sitä, että rajoitusten poiston vaikutuksia tartuntakäppyrän suuntaan testataan lapsia koskevalla linjauksella.

– Miten hallitus voi edes ehdottaa, että meidän yhteiskunnan lapset olisi jotain koekaniineita, katsotaan kuinka käy, ihmettelee Satu Hintsanen.

THL: Suomessa yksikään lapsi ei ole joutunut sairaalaan koronan vuoksi

Hallituksen tuoreen päätöksen taustalla on ollut muun muassa THL:n arvio, jonka mukaan lasten palaaminen kouluihin on turvallista, jos lähiopetuksessa noudatetaan erityisjärjestelyitä.

Suomessa tiedetään yli 200 alle 16-vuotiaan sairastuneen koronaan, mutta yksikään lapsi ei ole joutunut koronan vuoksi sairaalahoitoon.

– Vaikea koronavirustauti on äärimmäisen harvinainen lapsilla, eikä sen riski ole lisääntynyt terveillä eikä niillä lapsilla ja nuorilla, joiden perussairaus on hoitotasapainossa, THL perustelee linjausta.

Tanskassa tarttuvuusluku nousi, mutta tartunnat eivät

Opetushallituksen ja THL:n yhdessä kokoaman ohjeen mukaan kouluun ei missään nimessä pidä tulla sairaana. Jos oireita tulee koulupäivän aikana, hänet eristetään odottamaan terveysaseman ohjeita.

Riskiryhmiin kuuluvien lasten tai heidän läheistensä kohdalla lähiopetuksen riskit arvioidaan yksilöllisesti. Muita ohjeita ovat tilajärjestelyt, fyysisten kontaktien välttäminen ja hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen.

Koronavirus on myös kansainvälisen tutkimuksen ja raportoinnin perusteella kaikista lievin juuri lapsilla.

Tanskassa koulut on jo avattu, eikä toistaiseksi maan tartunnoissa olla nähty hälyttävää kasvua. Taudin tarttuvuusluvun kuitenkin huomattiin kasvaneen jonkin verran. Tarttuvuusluvulla mitataan, kuinka monta ihmistä yksi sairastanut tartuttaa.

"Jatkan kotikoulua niin kauan kuin tauti jyllää"

THL:n perustelut ja ulkomaan esimerkit eivät kuitenkaan vakuuta kaikkia.

Useammassa MTV:n jututtamassa perheessä lapsia ei aiota laittaa lähiopetukseen enää tällä lukukaudella. Osa on valmis odottamaan vieläkin pidempään.  

– Etäopetusta jatkan kotikoululla aivan varmasti niin kauan kuin tauti jyllää. Minun lasteni kustannuksella ei leikitä venäläistä rulettia, sanoo kolmihenkisen vantaalaisperheen äiti Jasmin Nyman-Valentin.

Suomessa kaikilla lapsilla on lain nimissä oppivelvollisuus, mutta koulun lähiopetuksessa ei ole pakko käydä.Siitä, tapahtuuko opetus koulussa vai kotona, päättää huoltaja. Huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää, kunhan opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa. 

Jos huoltaja rikkoo velvollisuuttaan huolehtia lapsen oppimisesta ja kehityksestä, voidaan hänelle määrätä sakkorangaistus.

Henkilökunnan edustajat vastustavat avaamista

Myös koulujen henkilökunta on ollut suurimmaksi osaksi päätöstä vastaan.

Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vastustaa hallituksen päätöstä avata koulut, sillä järjestön mukaan opettajien ja muun kouluhenkilökunnan terveys asetetaan vaaraan, jos lapset palaavat kouluun. 

Suomen Rehtorit ry:n tiistaina julkaiseman kyselyn mukaan 80 prosenttia vastanneista rehtoreista haluaisi jatkaa etäopetusta lukukauden loppuun saakka.

Artikkelia päivitetty 4.5. klo 9.45: Poistettu ylimääräinen kirjain haastateltavan sukunimestä.

Lue myös:

    Uusimmat