Asiantuntija kertoo, että varhaisimmat muuttajat tulevat lähialueilta ja osaavat "kärkkyä" sopivaa muuttohetkeä.
Tänä vuonna kevään ensimmäiset muuttolinnut lehahtivat Suomeen erittäin aikaisin, jo tammi-helmikuun vaihteessa. Voikin kysyä, mistä etelässä talvehtivat muuttolintumme tietävät, jos Suomen sää sallii tavallista varhaisemman kevätmuuton.
Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen sanoo, että ensimmäiset kevätmuuttajat eivät ensinnäkään saavu kovin etelästä. Varhaisimmat tulijat lentävät tänne Itämeren piiristä, esimerkiksi Ruotsin eteläosista tai Keski-Euroopan pohjoisosista.
Lue myös: Erkki on bongaillut lintuja 1960-luvulta lähtien: ”Opettaja sai taudin päälle”
– Kun sinne saapuu alkuvuodesta sopiva lounais- tai länsivirtaus, ne lähtevät tämän lämpimän ilmavirtauksen mukana tutkailemaan, mitkä kelit on Suomessa. Jos tuolla lähtöalueella puhaltaa lämmin lounaistuuli, on Suomessakin todennäköisesti varsin keväiset olosuhteet.
Muuton pioneerilinnut ovat Toivasen mukaan myös sitkeitä ja parkkiintuneita.
– Kääntyminen takaisin etelämmäs ei ole niille ongelma, jos sää Suomessa onkin talvinen tai muuttuu talviseksi. Ne voivat jäädä näin kärkkymään uudestaan kevään tuloa.
Saapuminen ylipäänsä aikaistunut
Mitä hyötyjä varhaisimmat Suomeen muuttajat sitten saavat?
– Ne pääsevät valtaamaan parhaita pesimäreviirejä, saavat kilpailuetua. Riskinä taas on, että lintu saattaa mennä kelin viiletessä heikompaan kuntoon.
Ensimmäisessä muuttoaallossa tulee Toivasen mukaan monilla lajeilla enemmän koiras- kuin naaraslintuja.
Lue myös: Ilmastomme on muuttumassa: Ensimmäiset muuttolinnut saapuneet jo Suomeen
– Koiraathan nimenomaan valtaavat reviirit. Sinne sitten houkutellaan naarasta.
Koiraslintu voi Toivasen mukaan selvitä paremmin ensimmäisten muuttajien joukossa siksi, että useimmilla lintulajeilla koiras on isokokoisempi kuin naaras. Suurempi lintu ei menetä lämpöä suhteessa yhtä paljon kuin pienempi, joskaan ero ei ole iso.
– Joillakin petolintulajeilla naaras on kylläkin isompi kuin uros.
Varhaisissa muuttajissa on Toivasen mukaan paljon isokokoisia lajeja, kuten joutsenia sekä maa- ja merikotkia.
– Ne ovat varsin kylmänkestäviä. Toisaalta aikaisin muuttaa myös pikkulintuja, kuten kiuruja.
Vanha sanonta 'kuu kiurusta kesään' ei siis enää pidä kutiaan.
– Varhaisia tunnustelijoita on ollut ennenkin, mutta lintujen päämuutto on voinut aikaistua vuosituhannen vaihteen jälkeen jopa kuukaudella. Esimerkiksi hanhia voi nykyisin saapua runsaastikin jo helmikuun lopulla, kun aiemmin niiden päämuutto alkoi vasta huhtikuun alussa, lintumies vertaa.
Syysmuutto on erilainen
Maallikko voisi olettaa, että säiden lämmetessä syysmuutto vastaavasti lykkäytyy entistä myöhemmäksi.
Syysmuuton ajankohta riippuu Toivasen mukaan lajista.
– Linnuilla, jotka jäävät talvehtimaan Suomen lähialueille tai Etelä-Suomeen, syysmuutto voi olla viivästynyt merkittävästikin. Mutta monella Afrikkaan asti muuttavalla lajilla on tapana lähteä Suomesta pian sen jälkeen kun pesintä on ohi. Jos niiden kevätmuutto ja pesintä ovat aikaistuneet, myös syysmuutto saattaa siirtyä entistä varhaisempaan ajankohtaan.
Pitkän matkan muuttajat eivät siis jää odottelemaan, vaikka kelit olisivat täällä vielä asuinkelpoiset.
Entä onko ilmastonmuutos ja sen tuoma lämpeneminen muuttanut jollain tavalla sitä, mihin päin Suomea muuttolintujen suurimmat määrät asettuvat?
– Ainakin alkukevään aikana lumitilanteen muutokset vaikuttavat lintuihin aika paljon. Esimerkiksi länsirannikko on nykyisin monena keväänä hyvin pitkälle pohjoiseen lumeton. Olettaisin, että siellä muuttolintujen painopiste on siirtynyt jonkin verran pohjoisemmaksi, Tero Toivanen sanoo.
2:00