Kuusamon suurpetokeskus ei ole ainoa eläintarhalupansa menettänyt tarha – MTV kokosi tapaukset viime vuosilta

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 3. syyskuuta, ennen tietoa Kuusamon Suurpetokeskuksen eläintarhaluvan peruutuksesta. Otsikkoa muokattu uudelleenjulkaisun yhteydessä.

Kuusamon Suurpetokeskuksen eläintarhaluvan mahdollinen peruutus on pian tapetilla, sillä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut tekevänsä asiasta lopullisen päätöksen määräajan, 31. elokuuta, jälkeen. Kuusamon Suurpetokeskuksessa on ollut jo pitkään ongelmia eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja nyt aluehallintovirasto pohtii, täyttääkö eläintarha enää luvan vaatimuksia.

Tässä jutussa käydään läpi, millaisia päätöksiä viranomaisvalvonnassa on tehty muiden eläintarhojen osalta.

MTV selvitti, että eläintarhalupia on peruutettu varsin vähän Suomessa viime vuosina.

Lupien peruutusten taustalla on ollut usein myös hallinnollisia asioita, eli on katsottu, että tarhan toiminnalle sopisi paremmin pysyvän eläinnäyttelyn lupa.

Lue myös: Kuusamon Suurpetokeskus lopetti huonokuntoisen karhun viranomaisten määräyksestä – "Vyöti on mennyt karhujen taivaaseen"

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhä kertoo MTV:lle, että eläintarhalupien uudelleenarviointiin on kehotettu EU:n komission tasolta.

– Eläinsuojelulaissa eläintarhoille kirjattuja vaatimuksia on ajan saatossa tulkittu eri tavoin, Moisander-Jylhä kertoo projektin taustoista.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella työ on jo aloitettu. Moisander-Jylhä katsoo, että samankaltainen työ alkaa valtakunnallisesti viimeistään eläinten hyvinvointilain tultua voimaan. Lain käsittely on tällä hetkellä vielä kesken ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän syksyn aikana.

Nykyisessä eläinsuojelulaissa eläintarhoille on asetettu seuraavanlaiset vaatimukset:

”Eläintarhan tulee osaltaan edistää luonnonvaraisen eläimistön suojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Tässä tarkoituksessa eläintarhan tulee antaa yleisölle tietoa näytteillä pidettävistä lajeista ja niiden luonnollisista elinolosuhteista. Eläintarhan tulee lisäksi osallistua:

1) eläinlajien suojelua edistävään tutkimukseen;

2) eläinlajien suojelutaitoihin liittyvään koulutukseen;

3) lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon; tai

4) milloin se on tarkoituksenmukaista, eläinlajien vankeudessa kasvattamiseen, kannan uudelleen istuttamiseen tai lajien luontoon palauttamiseen.”

Tämän lisäksi eläinten pito-olosuhteista on säädetty tarkemmin asetuksella, joka koskee sekä eläintarhoja että pysyviä eläinnäyttelyitä.

Nordic Wildlife Caren eläintarhalupa vaihdettiin eläinnäyttelyksi

MTV:n tiedossa on, että eläintarhalupia olisi peruttu viimeisen kolmen vuoden aikana vain kerran. Tämän lisäksi muutamalla eläintarhalla lupa on umpeutunut eikä uutta eläintarhalupaa ole haettu tai prosessi on kesken.

Mustasaaressa sijaitsevan villieläinhoitola Nordic Wildlife Caren eläintarhalupa peruutettiin ja vaihdettiin pysyväksi eläinnäyttelyluvaksi vuoden 2021 lopussa.

Tuolloin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto totesi, että Nordic Wildlife Care ei toteuta eläintarhoille asetettuja tehtäviä riittävällä tavalla eikä paikan pitäjällä, Markku Harjulla, ole mahdollista toteuttaa luonnonvaraisen eläimistön suojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen edistämistä sillä tavalla, miten laki sitä edellyttäisi.

Video: Poliisi epäilee Nordic Wildlife Caren toiminnassa rikosta – tällaisista oloista eläimiä löydettiin keväällä (1.8.2022)

Vaikka eläintarhalupa peruttiin, Harju sai samassa yhteydessä hirviensä näytteillä pitoon pysyvän eläinnäyttelyn luvan.

Nordic Wildlife Carella on pysyvän eläinnäyttelyn lisäksi eläinhoitola. Moisander-Jylhä sanoo, että aikoinaan villieläinhoitoloillekin myönnettiin eläintarhalupia, mutta enää tätä ei pidetä tarkoituksenmukaisena.

– Aiempi tulkinta on ollut sellainen, että jos sinulla on ylipäätään jotain villieläimiä, sinulla tulisi olla eläintarhalupa. Se ei suinkaan ole niin, vaan myös pysyvässä eläinnäyttelyssä voi pitää joitain villieläinyksilöitä.

Lue myös: Kuutit oleskelivat ulosteiden ja remonttitavaran keskellä – Avi antoi Nordic Wildlife Carelle sarjan määräyksiä, mutta miksi eläinhoitolan toimintaa ei voi kieltää?

Lisäksi villieläinhoitolatoiminnassa on kyse eläinten tilapäisestä hoidosta ja luontoon palauttamisesta tervehtymisen jälkeen, ei eläinten näytteillä pidosta.

Vastaavia esimerkkejä on muitakin. Esimerkiksi Pyhtään lintuhoitolan eläintarhalupa lakkasi toiminnanjohtajan vaihtuessa vuonna 2019. Kyse ei ollut varsinaisesti perumisesta, vaan uusi toiminnanjohtaja ei lupaa hakenut.

Eläintarhalla pito-olosuhteissa puutteita

Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkastelee tällä hetkellä uudelleen Lomamäen lemmikkipuiston eläintarhalupaa. Kyseisen eläintarhan vanha lupa umpeutui toukokuussa ja luvan jatkon käsittely on vielä kesken.

Läänineläinlääkäri Tapani Parviainen kertoo MTV:lle sähköpostitse, että lupaprosessi on kesken osittain siksi, että eläintarhassa on havaittu puutteita eläinten pito-olosuhteissa.

– Lievien puutteiden korjaaminen voidaan kirjata lupaehtoihin, mutta vakavammat puutteet estävät luvan saannin, ennen kuin puutteet on korjattu.

Lomamäen lemmikkipuisto määrättiin vuoden alussa korjaamaan useita puutteita eläinten pito-olosuhteissa.

Kesäkuussa uusintatarkastuksella käynyt aluehallintoviraston valvontaeläinlääkäri havaitsi, että usean eläinlajin kohdalla niiden käytössä olevat sisätilat eivät vastanneet lain vaatimuksia riittämättömän koon ja lämmityksen puutteen vuoksi.

Lomamäen lemmikkipuiston omistaja Mikko Auri kertoo MTV:lle, että eläinpuisto aikoo odottaa valvovan viranomaisen kannanottoa tilojen vaatimuksista ennen kuin lisää muutoksia tehdään.

– Jos he vaativat, kuten nyt tarkastuskertomus antoi viitteitä, että eläinten ulko- ja sisätarhojen tulee olla yhteydessä toisiinsa, silloin meitä on johdettu harhaan 20 vuotta, Auri harmittelee tilamuutosten vaatimuksia.

Auri pohtii, että viranomaisen kanta eläintarhan tilavaatimuksiin on muuttunut.

Hän sanoo, että uuden luvan hankkiminen aloitettiin jo keväällä, mutta viranomaisella meni aikaa järjestää tiloihin uusintatarkastus. Siksi asia on yhä kesken.

Video: Näin MTV kertoi Kuusamon karhutarhan epäkohdista toukokuussa 2022.

Mitä eläintarhan vaatimuksilla tarkoitetaan?

Läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhä ajattelee, että lakiin kirjatut eläintarhojen vaatimukset perusteluja sille, miksi eläintarhoja ylipäätään on olemassa.

– Kutsun näitä lakiin kirjattuja asioita eläintarhan perustehtäviksi. Näkemykseni mukaan nämä ovat niitä asioita, joiden vuoksi eläintarhoja on ja pitää olla olemassa. Toisaalta ne ovat niitä asioita, joiden vuoksi eläintarhojen on todellakin noudatettava sitä lainsäädäntöä, joka niille on tehty.

Moisander-Jylhä ajattelee, että hyvässä eläintarhassa eläinlajeista ja niiden elinolosuhteista kerrotaan muutoinkin kuin opastauluilla.

– Siihen kuuluu myös ympäristökasvatus ja opastukset, joita eläintarhoissa annetaan eri eläinlajien olosuhteista ja eläimistä.

Lajien suojelua edistävä tutkimus voi puolestaan olla hyvin moninaista, kuten tutkimushankkeiden rahoittamista tai näytteiden lähettämistä tutkimustarkoitukseen. Suojelutaitoihin liittyvää koulutusta puolestaan voisi olla esimerkiksi eläintarhan henkilöstön lisäkoulutus tai jokin koulutus, jota eläintarha järjestää yleisölle tai viranomaiselle.

Lue myös: Tarkastuskäynti paljasti pysäyttävät olot: Aina-karhua pidettiin ahtaassa ja kuumassa häkissä ilman vettä talven yli

– Lajien suojeluun liittyvästä tietojen vaihdosta on puolestaan jonkun verran debattia, että mitä sen pitäisi olla. Se ei tarkoita, että joku toimija puhuu toisen kanssa siitä, syöttääkö hän hirville porkkanaa vai omenaa.

– Isommat eläintarhat kuuluvat Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö Eazaan. Heillä on yhteinen tietokanta, mihin tallennetaan tietoa eläinten syntymästä, kuolemasta ja niiden elämän tapahtumista, kuten lääkinnästä, patologin lausunnoista ja muusta. Tämä kerryttää Euroopan- ja maailmanlaajuista tietomassaa, josta on kokonaisuutena hyötyä eläinten hoidossa ja tutkimuksessa.

Video: Karhu nappasi kuvaaja Jenna Lehtosen kengän Kuusamon Suurpetokeskuksessa (31.5.2022)