Lain mukaan eläintarhaa pitää valvoa säännöllisesti. Konkariläänineläinlääkärin mukaan ideaali tarkastusväli olisi kerran vuoteen, mutta valvonta toteutuu hyvin vaihtelevasti.
MTV selvitti, kuinka paljon suomalaisia eläintarhoja on valvottu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Tarkastuskertomuksista rakennetusta tilastosta paljastuu, että eläintarhoja on valvottu varsin vaihtelevissa määrin vuosittain. Viimeisen 10 vuoden aikajänteellä vähiten valvontaa on tehty vuosina 2012 ja 2018, eniten vuonna 2021.
Mainittavaa on, että aluehallintovirasto on käynyt valvomassa joitain eläintarhoja vain kerran kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Liedossa sijaitsevaa Zoolandiaa ja Inkoon Lomamäen lemmikkipuistoa on valvottu vain kerran kymmeneen vuoteen.
Joidenkin eläintarhojen vähäistä valvontaa selittää se, että niiden lupa on lakannut tarkasteluvälin aikana. Kuusamon Visenttipuisto sai eläintarhaluvan vuonna 2019, mikä selittää kyseisen tarhan valvonnan vähäisyyttä.
Joitain eläintarhoja on kuitenkin valvottu lähes joka vuosi. Suhteellisen säännöllistä valvonta on ollut esimerkiksi Ähtärissä, Escurialissa, Tropicariossa, Korkeasaaressa ja Kuusamon Suurpetokeskuksessa.
Tilastosta saa käsityksen, miten tiuhaan eri eläintarhoja on valvottu.
MTV Uutisten tiedossa on, että aluehallintoviranomaisen lisäksi kuntien valvontaeläinlääkärit ovat käyneet tarkastamassa eläintarhoja ja joissain tapauksissa antaneet myös eläintarhoille Avin tavoin ohjeita ja määräyksiä. Esimerkiksi Lomamäen lemmikkipuistoa on valvottu runsaasti kunnan toimesta.
Virallisesti eläintarhoja valvoo Avi, joten valvontaeläinlääkärien tarkastuksia ei ole sisällytetty tilastoon.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhä sanoo, että hänen näkemyksensä mukaan ideaali tarkastusväli eläintarhalle olisi kerran vuodessa. Jos eläintarhassa havaitaan ongelmia, silloin tarkastuksia voi olla useamminkin, koska puutteiden korjaaminen täytyy todentaa.
– Meillä on pyritty siihen, että eläintarhat valvotaan kerran vuodessa. Aina se ei ole onnistunut, mutta se on tavoitteemme.
Moisander-Jylhä tekee eläintarhavalvontaa alueellaan ja on ollut mukana EU-tason hankkeessa, joissa pyritään kehittämään jäsenmaiden eläintarhavalvontaa.
Moisander-Jylhä pohtii, miksi joidenkin eläintarhojen osalta tilanne on johtanut siihen, että valvontaa on tehty todella vähän.
– Valvontaan voi vaikuttaa todella moni tekijä. Tämä on vain spekulaatiota, mutta arvelen, että koska eläintarhan valvonta on monialaista ja hankalaa, voi olla, että viranhaltija ei koe olevansa riittävän perehtynyt valvoakseen eläintarhaa laadukkaasti. Joissain tapauksissa on voinut käydä niin, että valvonta on jäänyt tekemättä.
Viimeisen parin vuoden trendi näyttäisi olevan noususuuntainen valvonnan osalta. Vuosi 2022 on vielä kesken, mutta toisaalta Suurpetokeskuksen runsas valvonta näkyy kuluvan vuoden tilastossa.
Korkeasaarta ja Suurpetokeskusta valvottu eniten
Määrällisesti kaikkein eniten aluehallintovirasto on vieraillut Korkeasaaressa ja Kuusamon Suurpetokeskuksessa. Kymmenessä vuodessa Korkeasaaresta on kertynyt 16 valvonta-asiakirjaa.
Korkeasaaren tiuhaa valvontaa selittää osittain eläintarhan suuri koko ja osittain se, että Korkeasaarella on tapana pyytää viranomainen tarkistamaan ja hyväksyttämään etukäteen tarhassa tapahtuvia muutoksia.
– Mielestäni se on todella hyvä, että näin on tehty ja toivoisin, että näin tehtäisiin muuallakin. Viranomainen voisi olla etupainotteisesti mukana, ennen kuin tehdään suuria ja kalliita muutoksia.
Merkittävistä muutoksista on lainkin mukaan ilmoitettava aluehallintovirastoon etukäteen. Tällainen muutos voisi olla esimerkiksi kokonaan uudenlaisen eläinlajin tuominen eläintarhaan ja sille uuden pitopaikan rakentaminen.
Kuusamon Suurpetokeskuksen runsasta valvontaa selittää ainakin osittain eläintarhassa havaitut eläinsuojeluongelmat. Vuosien 2013 ja 2020 välillä eläintarha on tarkastettu kerran vuodessa, vuonna 2022 jopa neljästi muutaman kuukauden aikajänteellä.
Tilastoissa on mukana myös muutama eläintarha, joiden alhaista valvontamäärää selittää eläintarhan nuori ikä tai luvan peruutus.
Avilla velvollisuus ilmoittaa tarvittaessa poliisille
Tehdäänkö valvontaa tällä hetkellä sitten riittävästi?
– Varmasti aina on petrattavaa. On tosiasia, että voitaisiin tehdä enemmän tai paremmin. Valvonnan säännöllisyys on todella tärkeää. Ja valvonnan yhteydessä tulisi käydä läpi koko paletti: Eläinten olosuhteet, hallinnolliset asiat ja eläintarhan tehtävien noudattaminen, Moisander-Jylhä pohtii.
Normaali prosessi toimii niin, että valvonnan päätteeksi käynnistä kirjataan tarkastuskertomus, johon on kirjattu valvonnassa havaittuja asioita ja neuvoja, mikäli niitä on annettu. Neuvoksi sopii ohjeistus tilanteessa, joka ei ole vielä lainvastainen, mutta nähdään, ettei sitä saa päästää huonontumaan.
Jos eläintarhassa havaitaan eläinsuojelulakia rikkovia asioita, niiden korjaamiseksi annetaan tarkastuskäynnin havaintoihin pohjautuva määräys ja määräaika, johon mennessä asia pitää korjata. Tällaisia voivat olla esimerkiksi määräys laittaa tarhaan virikkeitä tai hankkia hoitoa sairaalle eläimelle.
– Eläinsuojelulain rikkomisesta lähtee aina tieto myös poliisille. On poliisin harkinnassa, avataanko asiasta rikostutkinta.
Eläinten terveys on eläintarhan omalla vastuulla
Kuusamon Suurpetokeskuksen tapauksessa ongelmiin yritettiin puuttua valvonnassa pitkään ennen kuin eläintarhan lupa päätettiin perua.
Ongelmia oli havaittu eläinten tarhojen rakenteissa ja virikkeettömyydessä, eläinten hyvinvoinnissa ja ruokinnassa, mutta vasta eläimille tehty terveystarkastus antoi Aville riittävän käsityksen tarhan eläinsuojelullisista ongelmista.
Eläintarhan eläimille määrätty terveystarkastus oli poikkeuksellinen teko Avilta. Vastaavaa ei ole tehty muille eläintarhan eläimille Suomessa 10 vuoteen.
Jos jossain eläintarhassa on ongelmia, selviääkö se tarkastuksella helposti?
– Se riippuu, millaisia kyseisen eläintarhan ongelmat ovat. Rikkonainen aita on helppo huomata siltä osin, missä valvoja pääsee niitä katsomaan. Jos eläimellä näkyy stereotyyppistä käytöstä (eli purkaa psyykkistä stressiä liikesarjalla), se on helposti nähtävissä.
Eläintarhojen perustehtävien noudattamistakin on suhteellisen helppoa valvoa. Eläintarhajärjestö EAZA:n jäsenkriteerit ovat osin samoja kuin Suomen eläinsuojelulain määräämät tehtävät eläintarhoille. Jos eläintarha ei kuulu järjestöön, tätä voidaan todentaa esimerkiksi kirjanpidolla.
Eläinten terveydentilan selvittäminen sen sijaan on monimutkaisempaa.
Eläinten terveydentilaan voidaan päästä käsiksi tarkastamalla eläintarhan suunnitelma sairaiden eläinten hoitamiseksi ja siitä tehty kirjanpito.
– Kirjanpidosta selviää, onko asioita tehty eläinten terveydenhuollon ja sairauden hoidon eteen. Itselläni on tapana katsoa myös lääkekirjanpito.
– Mutta läänineläinlääkärillä ei ole tosiasiassa mitään mahdollisuutta alkaa tarkastamaan jokaisen eläimen hampaita. Eikä se ole edes meidän tehtävä, vaan on toimijan vastuu huolehtia eläimen terveydentilasta, Moisander-Jylhä muistuttaa.