Venäjän politiikassa nähtiin eilen yllättäviä käänteitä, kun presidentti Vladimir Putinin vuotuisen linjapuheen jälkeen Dmitri Medvedevin hallitus päätti yllättäen erota ja suurelle yleisölle tuntematon veroviraston päällikkö Mihail Mishustin ilmoitettiin nousevan pääministerin tilalle.
Nyt pääministeriksi nouseva 53-vuotias Mihail Mishustin verohallinnollisissa tehtävissä lähes koko työuransa tehnyt teknokraatti, kertoo Reuters.
Hän on toiminut valtiollisen veroviraston johtajana vuodesta 2010 alkaen. Hänet tunnetaan Venäjän veronkeruun digitalisoinnista, jonka kerrotaan vähentäneen veronkiertoa ja tuoneen valtiolle lisää verotuloja.
Mishustinia ei tunneta Putinin sisäpiiriin kuuluvana henkilönä. Koulutustaustaltaan Mishustin on insinööri ja taloustieteen tohtori, ja hän on valmistunut Moskovan teknillisestä yliopistosta.
Valtaistuinkilpailu on tulossa?
MTV Uutisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan erikoistoimittaja Mirja Kivimäki sanoo, että Suomen on hyvä varautua siihen, että Putinin väistyessä presidentin paikalta vuonna 2024, edessä voi olla valtapeli. Pahimmissa skenaarioissa vallanvaihdos saattaa tuoda Venäjälle epävarmuuden ajan.
– Varmasti myös Venäjällä kaikki osaavat laskea, että tämä on ensimmäinen askel pitkästä valtajärjestelyjen jatkumosta. Pitkällä tähtäimellä minua vilpittömästi huolestuttaa, että missä tilanteessa maa on silloin, kun Putin väistyy.
Lue myös: 5 kuumaa kysymystä Venäjän hallituksen erosta – mitä nyt tapahtuu?
Kivimäen mukaan ongelmallista Venäjän kannalta on se, että autoritäärinen järjestelmä on luonut Venäjälle valtatyhjiön Putinin ympärille.
– Maassa ei ole nousevia poliittisia tähtiä. Se johtaa siihen, että valtapyramidi on epäterve. Kun Putin aidosti väistyy, koko maa voi hyvinkin ajautua valtataistelun ja epävakauden tilaan, josta sietää Suomessakin olla huolissaan.
Venäjän vakauden takuumies
Eilisessä tiedotustilaisuudessaan Putin kertoi useista tulevista muutoksista. Pääministerin valtaa tullaan lisäämään ja presidentin vähentämään.
Lisäksi valtion johtotehtäviin valittavan henkilön tulee olla vähintään 25 vuotta Venäjällä asunut henkilö, jolla ei ole kaksoiskansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa muualla.
Kivimäen mukaan yksistään tuo muutos pesee monet Putinin poliittiset vastustajat pois valtaistuinkilpailusta, sillä monet oppositiopoliitikot ovat joutuneet maanpakoon.
– Putin on itse puhunut monta kertaa jatkuvuudesta ja kokee olevansa Venäjän vakauden takuumies. Hän haluaa pysyä jollain tavalla vallan kahvassa, mutta miten, sen näemme klassisen venäläisen shakkipelin jälkeen, Kivimäki pohtii MTV Uutiset Livessä.
Minne vie Putinin tie?
Kivimäen mukaan Venäjä-asiantuntijat eivät ole ollenkaan yksimielisiä siitä, mitä Putinille tapahtuu, kun presidenttikausi päättyy vuonna 2024. Hänen tulevaisuutensa saattaisi olla liittoneuvostossa, duumassa tai turvallisuusneuvostossa. Myös spekulaatiota pääministerin tehtävästä on jo ehditty esittää.
– Jotkut asiantuntijat ovat todenneet, että pääministerin tehtävä olisi liian ilmeinen vaihtoehto. Itse ajattelen, että se on todennäköistä. Näinhän toimittiin, kun Putin väistyi presidentin tehtävästä ja vaihtoi Medvedevin kanssa päikseen, Kivimäki sanoo.
– Silloin maassa oli kuitenkin konsensus siitä, että johtaja on yhä Putin. Tämän tempun toistaminen olisi jotenkin ilmeistä, mutta lakimuutokset viittaavat pääministerin roolin vahvistamiseen.
Kivimäki pohtii, että Putinia saattaa huolettaa, mitä Venäjälle tapahtuu hänen valtakautensa jälkeen. Hän lisää, että Putinille voi olla vaikeaa väistyä maan johtopaikalta.
– Hänellä on myös ikää, eikä hän välttämättä itsekään aivan loppuun asti halua olla operatiivisessa johdossa. Väistymisen suuri ongelma on se, jos mietitään, mikä on hänen vaihtoehtonsa? Mikä olisi entisen itsevaltaisen johtajan asema, kun hän luopuu vallasta?