Putinin tavannut suomalaisdiplomaatti: Venäjän eliitti ei uhkaa Kremliä kahdesta itsekkäästä syystä

Venäjän presidentti Vladimir Putinia ei "lyhyellä aikavälillä uhkaa oikeastaan mikään", arvioi suomalaisdiplomaatti Mikko Hautala, joka on Suomen nykyinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs. Suomen Moskovan-suurlähettiläänä Hautala toimi vuosina 2016–2020.

Presidentti Putinin vallan pysyvyydellä on tapana spekuloida lännessä aina, kun Venäjällä tapahtuu jotain sellaista, jota voisi edes periaatteessa pitää Kremlin heikkouden merkkinä.

Putinin onneksi lännen rummuttamia väitettyjä takaiskuja Putinin vallalle ei Venäjän reaalipolitikassa lasketa helmitaulussa yhteen. Jos laskettaisiin, olisi Kremlin saldo teoreettisesti varmasti jo miinuksella.

Erimuotoisia "isku Putinin vallalle" -tyyppisiä otsikoita nähtiin läjäpäin viimeksi kesäkuussa, kun Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhin ryhtyi kapinaan ja aloitti moottorimarssin kohti Moskovaa.

Wagnerin lyhytkestoinen kapina sai Hautalan sanoin "eräänlaisen loppunäytöksen" keskiviikkoiltana 23. elokuuta, kun Prigozhinin lentokone putosi Venäjällä.

– (Kapina) ei aiheuttanut Venäjällä mitään isompaa muutosta. Putin on aika vahvasti saanut poistettua uhkakuvan. Olen aika varma, että hallintojärjestelmä on varautunut tällaisiin ja pitää ikään kuin tiukempaa kuria. 

Uudelle Wagnerille on tarvetta

Wagner-ryhmän kaltaiselle armeijalle Kremlillä on jatkossakin käyttöä, Hautala sanoo.

– Venäjä tarvitsee voimia, jotka ovat vähän etäämmällä valtiosta ja voidaan pitää hajurakoa. Se, onko se Wagner vai joku muu porukka, jää nähtäväksi. Wagner on ollut aika hyödyllinen työkalu, koska on voitu selittää, ettei tämä ole suoraan Venäjän valtio, vaan yksityinen yritys.

– Kapina varmasti herätti Kremlin siihen, että puolivapaat ja yksityiset asevoimat ovat vähän riskaabeleja. Voi syntyä epävakaustekijöitä. Varmasti pohditaan hyödyn ja potentiaalisen riskin välillä.

Eliitillä omat itsekkäät syyt hyväksyä Putin

Prigozhinin kerrottu kuolema on suomalaisdiplomaatin mukaan väkivaltainen vihje Venäjän eliitille, että vaikka meno ei aina miellyttäisi, on teot ja sanat syytä sovittaa Kremlin sääntöjen mukaisesti.

– Venäjän eliitti, joka on ratkaiseva poliittisessa järjestelmässä, on hankkinut etunsa Putinin kaudella, suurlähettiläs Hautala sanoo.

– Se, että heillä olisi halukkuutta muuttaa järjestelmää tai ottaa se riski, että joku toinen johtaa maata ja vaatii muutoksia, on hyvin alhainen. Heillä on hyvin suuri intressi pitää tilanne sellaisena kuin se on.

Näin siitä huolimatta, että Venäjän eliitissä varmasti ollaan myös sitä mieltä, että Putin on myös epäonnistunut viimeaikaisessa politiikassaan, Hautala uskoo.

Kansan kurissa pitämisessä taas osaltaan auttaa se, että Venäjää hallitaan tällä hetkellä sotapolitiikalla. Sen avulla pystytään syrjäyttämään muut yhteiskunnalliset teemat. Asiat ovat nyt näin, koska sota.

Putin on "muuttunut ja kehittynyt"

Moskovan suurlähettiläänä Hautala tapasi presidentti Putinin useita kertoja. Hautalan mielestä valtiollisen kanssakäymisen perusteella ei voi väittää tuntevansa ihmistä niin hyvin, että kykenisi psykologiseen syväanalyysiin.

Hautalan mielestä on kuitenkin selvää, että Putin tuli valtaan "aika selvällä näkemyksellä" siitä, mihin suuntaan hän halusi Venäjää viedä.

– Putin halusi vakauttaa maan sisäisesti ja vahvistaa Venäjän kansainvälistä asemaa. Ilmeisesti kunnianhimoiset geopoliittiset tavoitteet olivat läsnä alusta alkaen, mutta vähän piilossa ja jäivät sinänsä järkevien talousuudistusten peittoon. Nyt nähdään, missä mennään.

– Putin on myös muuttunut ja kehittynyt. Ei niin, että olisi kokonaan eri ihminen. Kaikki ainekset olivat olemassa, mutta nyt ollaan tekemisissä aika erilaisen johtajan kanssa kuin parikymmentä vuotta sitten.

Lue myös:

    Uusimmat