Muistatko vielä miehen, joka asui Pariisin Charles de Gaullen lentokentän lähtöaulassa 18 vuotta? Miksi iranilainen Mehran Karimi Nasseri jäi jumiin lentokentälle, ja mitä hänelle kuuluu nyt?
Jos matkustit Pariisin kansainvälisen Charles de Gaulle -lentokentän kautta vuosina 1988–2006, saatoit törmätä mieheen, jolle lentokentästä tuli koti syksyllä 1988 ja jossa hän asui peräti 18 vuotta.
Iranilainen pakolainen Mehran Karimi Nasseri oli matkustamassa Britanniaan elokuussa 1988, kun hänen matkansa pysähtyi onnettoman tapauksen takia.
Nasseri kuului Iranissa vastarintaliikkeeseen
Myös Sir Alfred Mehranina tutuksi tullut Nasseri oli kuulunut Iranissa opiskeluaikanaan shaahia vastustaneeseen liikkeeseen. Iranilaisen lääkäri-isän ja englantilaisen sairaanhoitajaäidin poika lähti 1973 Britanniaan opiskelemaan mutta palasi Iraniin vuonna 1975.
Nasserin oman raportin mukaan Iranin salainen poliisi pidätti hänet Teheranin lentokentällä. Hänet vietiin pahamaineiseen Evinin vankilaan, jossa häntä kidutettiin. Lopulta hänet karkotettiin maasta.
Samalla hän menetti Iranin passinsa. Hän ei päässyt enää myöskään Britanniaan. Niinpä hän jäi kulkemaan maasta toiseen.
Nasseri anoi poliittista turvapaikkaa tuloksetta muun muassa Länsi-Saksasta, Alankomaista, Ranskasta ja Italiasta. Hän yritti muuttaa myös Britanniaan, mutta hänet käännytettiin. Lopulta hän sai turvapaikan Belgiasta ja pakolaisaseman YK:n pakolaisjärjestöltä UNHCR:ltä vuonna 1981.
Taskuvaras vei kuitenkin häneltä pakolaiskortin 1988 pariisilaisella rautatieasemalla. Sen jälkeen Nasseri yritti paperittomana vielä kerran Britanniaan, mutta epäonnistui ja pantiin ensimmäisellä lennolle takaisin Pariisiin.
Kun Nasseri ei onnistunut todistamaan henkilöllisyyttään eikä pakolaisstatustaan ranskalaisvirkamiehille, he veivät hänet odotusaulaan.
Mehran Karimi Nasseri alias Sir Alfred Mehran kertoi tilanteestaan median haastattelussa vuonna 1999.
Kentästä tuli koti
Sen jälkeen päivät vaihtuivat kentällä kuukausiksi ja Nasseri tottui elämään lentokentällä.
Hän peseytyi yleisissä suihkuissa ja heräsi kello 5, jolloin ensimmäiset matkustajat saapuivat kentälle. Lentokentän henkilökunta pesi joskus Nasserin vaatteita.
Päivänsä Nasseri vietti kuuntelemalla radiota, lukemalla kirjoja ja kirjoittamalla päiväkirjaansa.
Tutut kenttävirkailijat ja lentoyhtiöiden työntekijät antoivat taskurahaa, ruokaa ja pieniä lahjoja, ja lentoaseman lääkäri hoiti hänen terveyttään. Hän käytti lentoaseman suihkuja ja nukkui Burger Kingin vieressä olevalla muovisohvalla makuupussissa.
Nasseri ei nähnyt sen paremmin auringonvaloa kuin pimeääkään, koska lentoaseman valot ovat aina päällä. Yöt Nasseri nukkui lentoemänniltä saamansa silmälaput silmillään.
Nasseri jäi kentälle, vaikka sai luvan lähteä
Kului 11 vuotta lentokentällä, kun Nasserin pakolaiskortti yllättäen löytyi. Joku oli palauttanut kortin varkaan jäljiltä Brysseliin UNHCR:n toimistoon kesäkuussa 1999.
Nasserin ranskalainen asianajaja vei jutun oikeuteen, joka päätti, että Mehran Karimi Nasserin asema laillistetaan. Hän sai sen myötä Ranskan viranomaisilta oleskeluluvan ja ulkomaille matkustamiseen oikeuttavat paperit. Esimerkiksi Belgiassa häntä odottaisi poliittisen pakolaisen normaali kohtelu.
Nasseri ei kuitenkaan yllättäen halunnut lähteä vieläkään. Moni arvioi miehen tulleen hulluksi, mikä toki lentokenttävuosien jälkeen olisikin ollut mahdollista. Lehtimiehille ja tv-ryhmille mies kertoi pelkäävänsä, että jos hän lähtee, hänet saatetaan myöhemmin karkottaa jostain maasta Iraniin.
– Syynä on se, että minut määritellään papereissa iranilaiseksi eikä maattomaksi kuten olisin halunnut, mies perusteli median haastattelussa.
Nasserin epävarmuutta lisäsi se, että uudet henkilöpaperit olivat voimassa vain kolme kuukautta.
– Olen täällä niin kauan, kunnes jokin maa antaa minulle oikean passin, hän totesi.
Nasseri sai turvapaikan Pariisista
Kului lopulta vielä 7 vuotta, ennen kuin Nasseri jätti Charles de Gaullen taakseen.
Elokuussa 2006 hänet vietiin sairaalaan syystä, jota ei julkisuuteen kerrottu. Kentälle Nasseri enää palannut vaan pääsi sairaalasta päästyään Emmaus-liikkeen vastaanottokeskukseen Pariisissa. Hän asui siellä tiettävästi ainakin vuoteen 2008 asti. Se, mitä hänelle sitten tapahtui, on mysteeri.
Tarina jää elämään Hollywood-elokuvana
Nasserin tarina jää elämään historiaan paitsi erikoisuutensa takia myös Hollywood-filminä.
Ohjaaja Steven Spielberg teki vuonna 2004 Nasserin päiväkirjoihin pohjautuvan elokuvan The Terminal, Terminaali.
Siinä Tom Hanksin esittämä Viktor Navorski saapuu New Yorkiin etsimään uutta onnea. Lentomatkan aikana miehen Itä-Euroopassa sijaitseva kotimaa ajautuu kuitenkin sellaiseen sekasortoon, ettei koko valtiota enää ole olemassa. Navorski ei pääse ilman hyväksyttävää passia Yhdysvaltoihin ja jää jumiin lentokentälle.
Pikkuhiljaa mies saa uusia ystäviä, uuden työpaikan ja kokee lopulta elämän lahjoista suurimman – rakkauden. Ainakin elokuvassa miehellä oli siis onnellinen loppu.
Yllä olevalla videolla Mehran Karimi Nasseri alias Sir Alfred Mehranin kertoo tilanteestaan median haastattelussa vuonna 1999.