Iranilaisaktivisti vastusti islamistisen hallinnon mielivaltaista politiikkaa kirjoittamalla kohtaamiensa ihmisten tarinoita. Hän ymmärsi päätyneensä protestiliikkeen johtohahmoksi vasta, kun hänet pidätettiin kesken työpäivän.
Kun Shahriar Khalasi, 31, varttui aikuiseksi, hän alkoi hiljalleen kyseenalaistaa sitä, miksi ihmiset kärsivät niin paljon Iranissa, kun samaan aikaan monissa muissa maissa kansalaiset saivat elää vapaina.
Tapasin Khalasin Georgian pääkaupungissa Tbilisissä talvella 2023, kun juoksulenkilläni pysähdyin parlamenttitalon edustalle pienen mieltään osoittavan ryhmän luokse. Suoritin tuolloin kaupungissa opintoihini liittyvää vaihto-oppilasvuotta.
Khalasi alkoi kertoa minulle iranilaisten hädästä, ja halusin kuulla koko hänen tarinansa. Hänen virallinen nimensä on Mohammad Javad Khalasi, mutta hän on muuttanut kutsumanimekseen Shahriar Khalasi.
– Jotta voin kertoa tarinani, minun täytyy aloittaa alusta, Khalasi toteaa, kun myöhemmin istumme Tbilisin Vapaudenaukiolla sijaitsevassa kahvilassa.
Haluan kuulla, kuinka hyvämaineisen ja keskiluokkaisen iranilaisperheen pojasta tuli poliittinen mielipidevanki, joka päätyi tietämättään protestointiliikkeen johtohahmoksi Iranissa ennen Mahsa Jina Aminin kuolemaa vuonna 2022.
Iranilaisvanhemmat vastustivat koulujen propagandaa
– Kun olin lapsi, minulla ei ollut mitään muita lähteitä ymmärtää maailmaa kuin se, mitä kouluissa opetettiin, Khalasi aloittaa.
Khalasi kertoo saaneensa Iranissa uskonnollisen koulutuksen oppilaitoksissa, joissa opettajien toimivaltaa rajoitettiin. Heidän tuli opettaa koululaisille sitä, mitä islamilainen hallinto halusi.
– Monet vanhemmat olivat hyvin vihaisia siitä, että meille opetettiin kouluissa propagandaa. Se oli aivopesua, Khalasi sanoo.
Khalasin vanhemmat ovat molemmat opettajia, ja sen vuoksi perheessä vallitsi vapaamielisempi kulttuuri kuin iranilaisissa perheissä tavanomaisemmin. Vanhemmat kannustivat lapsiaan lukemaan ja ajattelemaan itsenäisesti. Khalasin äiti ja sisko käyttävät hijabia, mutta he kuitenkin vastustavat lakia, joka pakottaa naiset pukeutumaan siihen.
Täysi-ikäistyttyään Khalasi alkoi lukea kirjallisuutta entistä enemmän ja kartutti näin ymmärrystään maailmasta myös Iranin ulkopuolella. Hän alkoi ymmärtää, että islamin usko, johon hän oli kasvanut, ja yhteiskunnan normit, jotka hän oli omaksunut, eivät olleetkaan ainut totuus.
– Ne uskomukset, jotka olin varttuessani oppinut, olivatkin vain valhetta ja propagandaa. Heillä (hallinnolla) ei kiinnostanut ihmisten ajatukset tai elämä, vaan heille ihmiset olivat vain keino käyttää ja hyödyntää valtaa.
"He eivät tienneet määritelmää vapaudelle"
Khalasi kertoo viettäneensä yliopiston jälkeen kaksi vuotta sotilaskoulutuksessa, mikä on Iranissa pakollista kaikille pojille. Siellä Khalasi kohtasi komentajien puolelta mielivaltaista simputtamista, mikä teki paikasta "pahemman kuin vankila".
Koulutuksen jälkeen pitkään kypsyneet kriittiset ajatukset Iranin hallinnon toimista ja Khalasin kerryttämä ymmärrys muusta maailmasta synnyttivät hänelle halun ja tarpeen avata muidenkin iranilaisten silmiä.
– Jotkut ihmiset kyllä ymmärsivät, mitä maassamme tapahtuu. Mutta he eivät tienneet oikeuksiaan tai edes määritelmää sille, mitä vapaus tarkoittaa. He olivat kasvaneet koko ikänsä Iranissa, eivätkä olleet koskaan saaneet maistaa vapautta tai kertaakaan kyseenalaistaneet uskoaan.
Khalasi tarkkaili ympäristöään ja kohtaamiensa ihmisten hätää, ja päätti alkaa kirjoittamaan näiden ihmisten tarinoita Instagramiinsa, jossa hänellä oli tuolloin vain puolisen tuhatta seuraajaa.
Aktivismi lähti "verisestä marraskuusta"
Khalasi kertoo, että viimeinen sytyke hänen aktivismilleen lähti "verisestä marraskuusta", jolloin Iranin hallinto surmasi mielenosoittajia.
Vuoden 2019 marraskuussa Iranin silloisen presidentin Hasan Ruhanin hallitus ilmoitti, että bensan litrahintaa korotetaan 50-200 prosentilla. Silloin talousvaikeuksissa rypeneen Iranin kansalaisten tyytymättömyys leimahti laajoiksi mielenosoituksiksi ympäri maan.
Vaikka Khalasin perhe on keskiluokkainen, hän tiesi, että maassa on paljon köyhiä perheitä, joille hinnannousu on pahimmillaan elämän tuhoava katastrofi.
Khalasin mukaan Iranin hallinto surmasi "verisen marraskuun" aikana satoja hinnankorotusta vastustavia mielenosoittajia. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty raportoi tuolloin uhriluvun olleen ainakin 143, mutta arvioi todellisen luvun olevan sitä paljon korkeampi.
Lue myös: Amnesty: Iranin mielenosoituksissa ainakin yli 140 kuolonuhria
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Mielenosoittajat sytyttävät tulen kadulla mielenosoituksessa bensiinin hinnannousua vastaan Damavandissa Teheranissa, Iranissa 16. marraskuuta 2019.
– Nämä ihmiset protestoivat normaalin elämän puolesta. Tajusin, että islamistisen hallinnon on lähdettävä, sillä suurin osa iranilaisista vastustaa heitä ajatuksissaan, Khalasi kertoo.
Hän alkoi haastaa polttoaineen hinnan nousua ja vastustaa Iranin hallintoa Instagram-tilillään, uhmaten samalla omaa turvallisuuttaan Iranissa.
Vallankumouskaarti ampui alas ukrainalaiskoneen
Khalasi kertoo minulle hetkestä, jolloin hän ensimmäistä kertaa pelkäsi saavansa seuraamuksia aktivismistaan.
Vuoden 2020 tammikuun kahdeksantena päivänä Iranin vallankumouskaarti ampui alas ukrainalaisen matkustajakoneen Iranin pääkaupungin Teheranin lentokentällä. Kaikki koneessa olleet 176 ihmistä kuolivat. Iranin viranomaiset yrittivät aluksi peitellä todellista syytä koneen putoamiselle.
Lue ja katso: Videolle tallentui hetki, kun suuri matkustajakone putosi Iranissa
0:34
Khalasi kertoo työskennelleensä turman aikoihin töissä autonvuokrausfirmassaTeheranin lentokentällä ja hänellä oli työvuoro turmaiskun jälkeen.
– Näin paljon perheitä. Jotka tulivat lentoasemalle ja itkivät kuolleiden lapsiensa perään.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Pelastustyöntekijät turmapaikalla.
Alas ammutun lentokoneen sisällä olleet kaikki 176 ihmistä kuolivat. Valtaosa kuolleista oli iranilaisia ja kanadalaisia, mutta joukossa oli myös useiden muiden maiden kansalaisia, muun muassa ukrainalaisia ja ruotsalaisia.
Pudonneen Ukrainan International Airlinesin lennon PS752 miehistön jäsenten sukulaiset, kollegat ja ystävät laskevat kukkia ja sytyttävät kynttilöitä Boryspilin kansainvälisellä lentokentällä Kiovassa, Ukrainassa, 8. tammikuuta 2020.
Khalasi alkoi Instagramissaan kannustaa ihmisiä lähtemään kaduille ja vaatimaan tarvitsemaansa vapautta.
Tuolloin hän arveli, että hän voisi hyvin tulla pidätetyksi aktivisminsa vuoksi, mutta ei pitänyt pelkoaan kuitenkaan kovin realistisena. Olihan useat muutkin iranilaiset poliittisesti aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja mielenosoituksissa, joten hän ei uskonut olevansa hallinnon kohde melko pienellä sosiaalisen median seuraajamäärällään.
Mutta toisin kävi.
Iranin hallinto sai tietää Instagram-tilistä
Khalasi kertoo saapuneensa noin viikko ukrainalaiskoneen alas ampumisen jälkeen lentokentälle normaaliin työvuoroonsa, kun tavallisiin vaatteisiin pukeutunut mies lähestyi häntä ja pyysi Khalasia näyttämään henkilökorttinsa. Sen nähtyään mies pidätti Khalasin hänen kollegoidensa edessä ja vei autoonsa.
Kun Khalasi yritti kysyä, mistä oikein on kyse, hänelle annettiin noin tuhatsivuinen paperinivaska.
– Tässä on rikoksesi, mies sanoi.
Iranin hallinto oli saanut tietää Khalasin Instagram-tilistä. Paperinippu koostui hänen tulostetuista Instagram-tarinoistaan. Khalasi oli shokissa, eikä ymmärtänyt, miksi hänen vain viidensadan seuraajan tilinsä oli viranomaisen syynin alla.
Lopulta Khalasi ymmärsi, mistä pidätyksessä on kyse.
Khalasi oli käyttänyt omissa Instagram-tarinoissaan keksimäänsä aihetunnistetta eli hashtagia, joka viittasi olosuhteisiin Iranissa. Tunnisteen avulla hän huomasi, että eri iranilaisaktivistien ylläpitämät Instagram-tilit sadoillatuhansilla seuraajillaan olivat levittäneet hänen Instagram-tarinoitaan kertomatta asiasta Khalasille itselleen.
Nyt Khalasille selvisi, että hänen sanomaansa lähteä kaduille protestoimaan jaettiin suurille joukoille hänen nimissään.
– Minusta oli tullut protestien johtaja, vaikka en tiennyt olevani sellainen.
"Yritin puolustaa itseäni häpäisemättä oikeutta"
Oikeudessa syyttäjä vaati Khalasille kahdeksan vuoden vankeutta.
– Yritin puolustaa itseäni häpäisemättä oikeuden edustajia, jotta he eivät suuttuisi. Mutta lopulta he suuttuivat, kun sanoin, että islamilaisessa maassa me voimme myös vastustaa sääntöjä.
Khalasi tuomittiin kahden vuoden vankeuteen. Khalasin mukaan useimmat ihmiset saavat vastaavista teoista paljon pidemmän, kymmenen tai jopa kahdenkymmenen vuoden tuomion.
– Luulen, että uskonnollinen ja hyvämainen perheeni vaikutti asiaan. Myös ehkä se, että vanhempani kuuluvat keskiluokkaan, Khalasi arvelee.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Khalasin vanhemmat panttasivat yhden asuntonsa, jotta Khalasi pääsi odottamaan oikeudenkäyntiään vapaudessa korvausta vastaan. Kuvassa Khalasin saama maastapoistumiskielto.
Pahamaineinen Evin
Kesäkuussa 2020 Khalasi astui sisään vankilan porteista, jonka Yhdysvaltojen hallitus oli asettanut mustalle listalle ihmisoikeusloukkauksien vuoksi vain kahta vuotta aiemmin.
Pohjois-Teherarin kukkuloilla sijaitseva Evinin vankila on ollut jo pitkään useiden ihmisoikeusjärjestöjen kritisoinnin kohteena vankien ihmisoikeuksia loukkaavan ja väkivaltaisen kohtelun vuoksi. Esimerkiksi Human Right Watch:n raportissa vuodelta 2004 kerrotaan, että Evinin poliittisia vankeja kohdellaan vankilassa epäinhimillisellä tavalla.
”Viranomaiset uhkaavat (poliittisia vankeja) kidutuksella, perheenjäsenten kidutuksella ja nöyryyttämisellä”, raportissa kerrottiin tuolloin vankien kokemuksista. Evinissä pidetään erityisesti poliittisia vankeja, ulkomaalaisia sekä toimittajia.
Lue myös: Johan viruu iranilaisvankilassa jo toista vuotta – perhe pelkää poikansa puolesta
15. lokakuuta 2022 Evinin vankilassa kuoli kahdeksan vankia, kun vankilassa syntyneet levottomuudet johtivat tulipaloon ja yhteydenottoihin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tulipalo Evinin vankilassa 16. lokakuuta 2022. Vankilassa pidetään etenkin poliittisia vankeja, toimittajia ja ulkomaalaisia, ja se tunnetaan heidän huonosta kohtelustaan.
Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty vaati tuolloin, että Iranin viranomaisten on päästettävä kansainvälisiä tutkijoita Evinin vankilaan selvittämään turvallisuusjoukkojen ”vankilassa harjoittamaa järkyttävää lainvastaista voimankäyttöä”.
Rikoksena "propagandatoiminta"
Khalasin minulle välittämässä hänen vankeustuomiotaan koskevassa asiakirjassa ei mainita nimeltä vankilaa, jossa tuomio suoritetaan. Dokumentissa Khalasin rikokseksi sanotaan ”kokoontuminen ja yhteistoiminta, jonka tarkoituksena on toimia maan turvallisuutta vastaan” sekä ”propagandatoiminta islamilaista tasavaltaa vastaan”.
Kun kysyn Khalasilta dokumentteja siitä, että hän suoritti vankeusrangaistuksensa juuri Evinin vankilassa, Khalasi vastaa, ettei Iranin islamistinen hallinto anna virallisia todisteita poliittisista vangeistaan.
Vahvistus kuitenkin löytyy iranilaisten toimittajien ylläpitämältä Iran Wire -sivustolta, joka raportoi 3. joulukuuta 2020 Evinin poliittisten vankien allekirjoittamasta lausunnosta, jossa ilmaistaan huoli vankilaviranomaisten riittämättömästä huomiosta vankien terveyteen, kun koronavirus levisi Evinin vankilassa. Myös Khalasi on allekirjoittanut lausunnon virallisella nimellään. Vankien lausunnosta raportoi myös International Liberty Association -järjestö.
Vankilaolot Evinissä olivat karut, eivätkä kaikki selvinneet.
Yksi heistä oli Behnam Mahjoubi. Hän kuului Iranin shiiamuslimien vähemmistöön nimeltä Gonabadi Dervish, jota Iranin hallinto vainoaa. Myös Mahjoubi oli poliittinen mielipidevanki.
"Hän kertoi perheelleen, että hänet aiotaan tappaa"
Istumme jo toista tuntia Tbilisin kahvilassa, kun Khalasi kertoo minulle Mahjoubin kohtalosta. Hän tutustui mieheen melko nopeasti vankilaan jouduttuaan, ja heistä tuli hyvin läheisiä ystäviä.
Mahjoubi kärsi paniikkikohtauksista ja vakavasta ahdistuksesta, minkä vuoksi lääkäri oli vaatinut, että hän saisi vapautuksen vankilatuomiosta. Mahjoubi kuitenkin pidettiin vankilassa, eikä hänelle Khalasin mukaan annettu lääkärin määräämiä lääkkeitä, vaan häntä lääkittiin väärin.
Oireiden vaikeutuessa Mahjoubi vietiin Teheranissa sijaitsevaan Razin psykiatriseen sairaalaan. Sairaala oli kuitenkin aivan erilainen, kuin mitä modernit yhteiskunnat psykiatrisella sairaalalla tarkoittavat. Mahjoubi sidottiin sänkyyn kiinni, ja hänen huoneeseensa päästettiin mieleltään rikkinäisiä ihmisiä, joiden annettiin virtsata miehen päälle.
– He tahtoivat tuhota Behnamin henkisesti, Khalasi kertoo.
Sairaalassa Mahjoubi sai eräältä työntekijältä lainattua puhelinta, jolla hän soitti perheelleen.
– Hän sanoi perheelleen, että hänet aiotaan tappaa, Khalasi kertoo.
Khalasin kertomaa tukee Iranin ihmisoikeusloukkauksia dokumentoiva Iran Human Rights Documentation Centerin raportti Gonabadi Dervishien tilanteesta Iranissa. Raportissa kerrotaan erikseen Mahjoubin kohtalosta.
Järjestön mukaan Mahjoubille annettiin Razin psykiatrisessa sairaalassa injektioita, joiden sisältöä hän ei tiennyt. Mahjoubi kertoi myös järjestölle kidutuksestaan sairaalassa.
"Iranin viranomaisten epäonnistuminen antamassa hänelle asianmukaista lääketieteellistä hoitoa ja hänen Razin psykiatrisessa sairaalassa kokema kidutus ovat vakavia ihmisoikeusloukkauksia, mukaan lukien elämän oikeuden loukkaus", raportissa todetaan.
Vankien kesken Mahjoubi oli hyvin pidetty mies. Kun häntä ei enää kuulunut yhteiselle juoksulenkille vankilan pihamaalle, Khalasi alkoi todella huolestua.
"Kukaan ei kertonut, mitä sinä yönä tapahtui"
Eräänä päivänä vuoden 2021 helmikuussa Khalasi sai tietää, että huonovointinen Mahjoubi oli toimitettu yöllä sairaalaan. Khalasi ei ollut nähnyt ystäväänsä päiviin.
– Kukaan ei kertonut, mitä sinä yönä tapahtui. Seuraavana päivänä vankilaan soitettiin ja kerrottiin, että Behnam oli kuollut.
– Me huusimme ja uhkasimme tuhota kaiken vankilassa, kun kuulimme uutiset. Siellä oli totaalinen kaaos.
Kaaosta hillitäkseen vankilavirkailijat väittivät, että Mahjoubi olisikin elossa, mutta vain koomassa, Khalasi kertoo. Koomaan vajonneen ihmisen aivojen elämää ylläpitävät perustoiminnot ovat edelleen olemassa. Aivokuolleen vainajan elintoimintoja ei taasen voida edes koneellisesti ylläpitää pitkään.
– Me tiesimme, että se oli valhe. Se tuntui samalta kuin silloin, kun matkustajakone ammuttiin alas, ja hallinto valehteli asiasta. He halusivat vain rauhoittaa meitä valheillaan, Khalasi sanoo.
Kolmen päivän kuluttua vankivirkailijat myönsivät, että Mahjoubi todella oli kuollut.
Khalasi epäilee, että Mahjoubi kuoli hänelle annettujen väärien lääkkeiden vuoksi.
– He halusivat tappaa hänet. He tiesivät, mitä hänelle tapahtuisi, eivätkä silti antaneet hänelle oikeita lääkkeitä.
Läheinen todisti ruhjeet kehossa
Sain Khalasilta Mahjoubin läheisen yhteystiedot, ja myös hän vahvisti tiedot Mahjoubin kohtalosta. Hän kertoi Mahjoubin soittaneen sairaalasta perheelleen puhelun, jossa hän kertoi, että hänet pakotettiin nielemään hänelle tuntemattomia lääkkeitä, ja että häntä pistettiin injektioilla. Myös kaksi Mahjoubin vankilatoveria kertoivat läheiselle näistä pistoksista.
Mahjoubin läheinen kertoo nähneensä mustelmia ja ruhjeita miehen ruumiissa.
Läheinen ei halua omaa nimeään tähän artikkeliin, sillä hän pelkää tulevansa pidätetyksi Iranissa.
– He tappoivat Behnamin, mutta veivät sitten hänen aivokuolleen kehonsa sairaalaan esittääkseen, etteivät he tehneet hänelle mitään ja valehdellakseen, että he yrittivät parhaansa pelastaakseen hänet. Todellisuudessa he antoivat hänelle injektiopiikin, joka aiheutti hänen aivokuolemansa, läheinen kertoo.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Mahjoubin läheisen lähettämä kuva Behnam Mahjoubista.
Läheinen kuvailee "Iranin Auschwitziksi" psykiatrista sairaalaa, jonne Mahjoubi vietiin. Kuvassa Behnam Mahjoubi.
Hän epäilee, että Mahjoubi haluttiin tappaa muun muassa sen vuoksi, että mies protestoi avoimesti vankien kaltoinkohtelua vastaan koronapandemian alettua.
En ole voinut vahvistaa Mahjoubin tarkkaa kuolinsyytä riippumattomasta lähteestä. Tämän kaltaisissa tilanteissa on epätodennäköistä, että Iranissa edes uhrin omaisille annettaisiin totuudenmukainen selvitys kuolinsyystä ja -olosuhteista.
Aktivismi jatkui vankilassa
Mahjoubin kuoleman jälkeen Khalasi ei enää välittänyt vankilan säännöistä, vaan alkoi tehdä aktivismia vankilasta käsin. Hän muun muassa kirjoitti yhdessä muiden vankien kanssa lausunnon Behnam Mahjoubin kohtalosta, joka julkaistiin Iran Wire -sivustolla.
Loppujen lopuksi Khalasi kuitenkin vapautettiin ennen kuin tuomion mukaiset kaksi vuotta vankeudessa ehtivät tulla täyteen.
– Uskon, että he vapauttivat minut, koska tein vankilassa poliittista aktivismia vankilan systeemiä vastaan. Rohkaisin muita vankeja taistelemaan oikeuksiensa puolesta, Khalasi kertoo ja lisää, että häntä pidettiin luultavasti uhkana vankilan sisällä.
Khalasin alkuperäisessä tuomiossa vapautumispäiväksi on merkitty 6. kesäkuuta 2022. Kuitenkin jo noin 13 kuukauden vankeuden jälkeen Khalasi pääsi ehdonalaiseen. Hän sai maastapoistumiskiellon, joka on merkitty alkamaan 6. lokakuuta 2021.
Kun Khalasi sai vuoden maastapoistumiskiellon jälkeen passinsa takaisin, hän alkoi suunnitella lähtöä turvallisempaan maahan, jossa hän voisi jatkaa aktivismiaan.
Niinpä Khalasi muutti Georgiaan vuoden 2023 alussa. Nyt hän jatkaa aktivismiaan Georgiassa käsin kaduilla ja sosiaalisessa mediassa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Shahriar Khalasi (punatakkinen) osoittamassa mieltään Tbilisin parlamenttitalon edustalla talvella 2023.
"Hamas kouluttaa lapsista terroristeja"
Se, mitä tapahtuu Lähi-idässä, tulee olemaan pian teidänkin ongelmanne, Khalasi sanoi minulle, kun viime talvena teimme tätä haastattelua Tbilisissä.
Georgiassa käymämme keskustelun jälkeen olen käynyt Khalasin kanssa keskusteluja Instagramin kautta aina, kun Lähi-idässä tapahtuu. Viimeisimpänä nyt, kun Israelin ja terroristijärjestö Hamasin välillä konflikti on eskaloitunut sodaksi Gazassa, jossa tuhansia siviilejä on kuollut Israelin tekemissä iskuissa.
Khalasi sanoo nyt, että mikään Israelin tekemä sotarikos ei tule vetämään vertoja sille, mitä Hamas tulee hänen mukaansa tekemään, mikäli Israel ei saa järjestöä kukistettua.
Lue myös: YK:n pääsihteeri pelkää yleisen järjestyksen romahtavan Gazassa
– Hamas aivopesee lapsia ja kouluttaa heistä terroristeja. Systeemi on sama, jota Iranin islamistinen hallinto käyttää.
– Minun näkemykseni mukaan muutaman vuoden sisällä tulee olemaan paljon pahempaa veren vuodatusta, mikäli Israel ei saa tuhottua Hamasia nyt, Shahriar varoittaa.
Iranin uusi sukupolvi tuntee oikeutensa
Mitä tulee Iranin tilanteeseen, Khalasin mukaan Mahsa Jina Aminin kuoleman jälkeen moni asia on muuttunut. Amini kuoli vuonna 2022 poliisiviranomaisten käsissä sen jälkeen, kun Iranin siveyspoliisi pidätti hänet väärin puetun huivin vuoksi. Silloin ihmiset nousivat entistä laajemmin kaduille, jossa naiset polttivat hijabejaan ja ihmiset huusivat hallintoa vastustavia lauseita.
Khalasi sai nuorena tietää vapaudesta ja ihmisoikeuksistaan lukemalla ja ajattelemalla. Hänen jälkeensä on kasvanut uusi sukupolvi, jotka ovat entistä tietoisempia omista oikeuksistaan internetin ansiosta.
– Nyt he tietävät, mitä vapaus tarkoittaa, Khalasi sanoo.
Hänen mukaansa lukuisat iranilaisnaiset eivät enää käytä hijabia julkisilla paikoilla, ja jotkut heistä kävelevät ilman hijabia jopa poliisin tai armeijan edessä. Khalasi uskookin, että vallankumous Iranissa on nyt alkanut, ja naisten pukeutumisen vapaus on sen yksi etappi.
– Islamilainen hallinto yrittää pakottaa naiset käyttämään hijabia asettamalla uusia sääntöjä tai pidättämällä heitä, mutta samalla Iranin kansalaiset yrittävät keksiä uusia tapoja voittaa heidän tukahduttamisyrityksensä ja tehdä tietä vapaalle Iranille. Kumpi selviytyy voittajaksi? Minä uskon vapauden voittoon.
Juttua muokattu 11.12. kello 17.15 Behnam Mahjoubin ja hänen kohtalostaan henkilön suhteen osalta. Sukulaisuussuhde muutettu muotoon "läheinen".