MTV seurasi THL:n infoa: 294 uutta tartuntaa, vain pieni osa syksyllä koronatartunnan saaneista kuuluu riskiryhmiin – tarve sairaalahoidolle kasvanut jo 40-vuotiailla

Asialistalla olivat epidemiatilanne, erilaiset rajoitustoimet kiihtymis- ja leviämisvaiheissa sekä tilastotietoa koronapotilaista. Tarkoituksena on kertoa tautiin kuolleista verrattuna viime kevääseen ja jakaa tilastotietoa sairaalahoitoon joutuneista koronapotilaista.

Yhteenvetona tartunnan saaneet ovat keväällä olleet noin 10 vuotta vanhempia kuin syksyllä, mutta koko pandemian aikana väestön keski-ikää nuorempia.

Tartunnan saaneilla on ollut hieman enemmän taustasairauksia kuin väestössä keskimäärin, ja sairaalahoidon tarve on kasvanut koronapotilailla jo nuorista ikäryhmistä alkaen. Iän myötä ero koronapotilaiden ja muiden tarpeeseen saada sairaalahoitoa on kasvanut selvästi. Tartunnan saaneista miehillä on selvempi riski joutua koronan takia tehohoitoon kuin naisilla.

Ikä on nostanut selvästi tartunnan saaneiden kuolleisuutta, vaikkei henkilöllä olisikaan ollut taustasairauksia.

Paikalla ovat THL:n johtaja Mika Salminen, ylilääkäri Taneli Puumalainen sekä tutkimusprofessori Markku Peltonen.

11.35: Tutkimus vertaa myös koronan saaneiden sairaalapotilaiden määrää eri ikäluokissa suhteessa, miten samassa ikäluokassa on keskimäärin ihmisiä sairaalahoidossa. Sairaalahoidon tarve kasvaa jo verrattain nuorissa ikäryhmissä, yli 35-vuotiaiden ikäryhmässä.

 Iän myötä tämä korostuu entisestään, Peltonen jatkaa.

Sairaalahoidon tarve alkaa normaalissa tilanteessa nousta selvästi vasta yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä, koronapotilaiden kohdalla jo 45-50-vuotiaiden ikäryhmässä. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä koronapotilaiden tarve sairaalahoidolle on ottanut selvän loikan ylöspäin, mutta selvästi suurin tarve sairaalahoidolle Suomessa on ollut korona suhteen 75-80-vuotiailla. Tätä vanhemmissa ikäluokissa sairaalahoidolle on ollut vähemmän tarvetta.

Taustasairaudet vaikuttavat merkittävästi kuolleisuuteen koronaviruksen saaneiden suhteen. Peltonen kuitenkin korostaa, että koronatartunta nostaa kuolleisuuden riskiä ilman taustasairauksiakin. Riski kuolla koronaan on kuitenkin erittäin vähäinen nuorissa ikäryhmissä ja vielä alle eläkeikäisissäkin, vaikka jälkimmäisillä riski nousi. Yli 70-vuotiaiden kohdalla tilanne on kuitenkin toinen, riski nousee erittäin jyrkästi.

Riski kuolla koronaan kasvoi erityisesti iäkkäillä keuhkosairailla ihmisillä.

11.32: Koronakuolleisuus tartunnan saaneilla nousee ikäryhmittäin, mutta absoluuttiset lukemat ovat varsin alhaisia. Kuolleisuus alkaa nousta 50+-ikäryhmästä, ja varsin jyrkästi yli 70-vuotiaiden kohdalla.

11.23: Tutkimuksen mukaan miehiä on syksyn tartunnoissa enemmän kuin keväällä. Keväällä miesten osuus oli 49, nyt 53 prosenttia. Tartunnan saaneiden keski-ikä oli keväällä 48, nyt 38 vuotta.

Myös alla mainittuja vakavan koronariskin aiheuttavia taustasairauksia on syksyllä ollut huomattavasti harvemmalla positiivisen koronatuloksen antaneella. Keväällä testatuista yli viidellä prosentilla oli vakava-asteinen sydänsairaus, syksyllä osuus on ollut 1,6 prosenttia. Diabeetikoiden osuus on pudonnut 7,2 prosentista syksyn 3,9 prosenttiin, sydän- ja verisuonisairaiden osuus 6,8 prosentista 2,2 prosenttiin.

Tätäkin selittää kasvanut testimäärä, testien kohdistaminen keväällä riskipotilaisiin sekä tartuntojen havaitseminen aiempaa nuoremmilla.

11.20: Peltonen: Tutkimuksessamme 10 700 tartunnan saanutta, joista miehiä 51 prosenttia, keski-iältään 43-vuotiaita. Sairaala- ja tehohoitoon joutuneet olivat jo keskimäärin vanhempia, kuolleiden keski-ikä 82.

Tällaisia taustasairauksia tartunnan saaneilla oli: Lähes kuudella prosentilla tartunnan saaneista on diabetes, lähes viidellä prosentilla sydän- ja verisuonitauti, lähes kolmella prosentilla verenpainetauti ja noin kahdella prosentilla astma.

Tartunnan saaneilla on ollut hieman enemmän edellä mainittuja sairauksia kuin väestössä keskimäärin. Tämä saattaa Peltosen mukaan johtua siitä, miten keväällä priorisoitiin testejä.

11.12: Peltonen: Tartuntoja on vertailtu ennen kesäkuun loppua ja sen jälkeen. Vertailu on rajattu yli 20-vuotiaisiin. Me olemme hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan erityiskorvaustietojen perusteella olemme löytäneet tauteja, jotka lisäävät vakavan taudin riskiä.

Riski on kevään tapaan yhä korkea iäkkäillä sekä riskiryhmiin kuuluvilla, joilla muun muassa seuraavia sairauksia: sydän- ja verisuonisairaudet, diabeteksen eri versiot, vakavat keuhkosairaudet, astma, krooniset keuhkosairaudet sekä muutamat vastustuskykyä heikentävät sairaudet ja lääkitykset.

11.09: Seuraavaksi uutta tietoa koronaan liittyvistä sairauksista sekä koronakuolemista verrattuna kertoo tutkimusprofessori Markku Peltonen.

11.07: Puumalainen rajoituksista: Yli 50 hengen tilaisuuksien järjestäminen olisi syytä tehdä THL:n antamien ohjeiden mukaan. Kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla on syytä välttää yli 20 hengen yksityistilaisuuksien järjestämistä. Kiihtymisvaiheessa ei ole  alarajaa, kaikki tilaisuudet on järjestettävä THL:n suositusten mukaisesti.

Aikuisten sisätiloissa tapahtuva ryhmäharrastustoiminta on herättänyt paljon puhetta. Hallitus suositti, että korkean riskin ryhmätoimintaan olisi syytä antaa rajoituksia. Tämän käytännön jalkauttaminen on yhä käynnissä viranomaisilla, Puumalainen sanoo. Pohdinnassa ovat, mitä nämä korkean riskin ryhmätoiminnat ovat.

Lisäksi kiihtymisvaiheessa suositetaan etäopetusta korkeakouluissa, leviämisvaiheessa myös toisella asteella. Yksityistilaisuudet voidaan kieltää kokonaan alueilla, jotka leviämisvaiheessa. Ja myös muut kuin korkean riskin ryhmätoiminnat olisi keskeytettävä.

Pienet lapset tartuttavat koronaa vähemmän kuin aikuiset. Niin lähiopetuksen kuin pienten lasten harrastustoiminnan on syytä jatkua mahdollisimman pitkään, Puumalainen jatkaa.

Julkiset tilat voidaan leviämisvaiheessa kokonaan sulkea. Näitä suosituksia kullakin alueella pohditaan, onko jotain, mitä ei olla otettu käyttöön ja mitä olisi syytä ottaa.

10.58: HUS-alueella ilmaantuvuus on kahden viikon aikana ollut 83,3, positiivisia testejä noin 2 prosenttia tehdyistä. Vaasan sairaanhoitopiirissä samat lukemat ovat 332 ja 8,3 prosenttia. Vaasan kaupungissa ilmaantuvuusluku yli 600, mutta tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan.

- Vaasan tilanteesta opimme, että alueellinen tilannekuva voi muuttua parissa viikossa, ja silloin tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Puumalainen jatkaa.

10.54: Puumalainen: Jos jotain positiivista tästä tilanteesta voi hakea, positiivisten tartuntojen määrä suhteessa tehtyihin testeihin on laskenut. Lisätoimenpiteet ovat tarpeen ainakin pääkaupunkiseudulla, ja osittain näin on tehtykin.

- Katsomme sairaanhoitopiirien kanssa tilannetta uudelleen torstaina,. Puumalainen kertoo aikataulusta mahdollisten uusien rajoitustoimien suhteen.

10.52: Viime viikon aikana havaituista tartuntatapauksista tartunnan lähde on epäselvä 58 prosentissa tapauksista. Hieman alle 40 prosenttia tapauksista on peräisin kotimaasta, ja lähde on tiedossa. 2,3 prosenttia tartunnoista on peräisin ulkomailta.

10.49: Koronan ilmaantuvuusluku (tartuntamäärä 100 000 asukasta kohden 14 päivän aikana) on Suomessa nyt tasan 50, Puumalainen jatkaa. Tartuttavuusluku on viime torstailta, 1,3-1,55. Parantuneiden määrä kuin valitettavasti myös tautitapausten määrä jatkaa kasvuaan. Testejä on tehty jo 1,3 miljoonaa, Puumalainen jatkaa.

Sairaalahoidossa on 62 potilasta, heistä tehohoidossa 7.

10.46: Seuraavaksi Suomen koronatilanteesta kertoo tarkemmin THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Viimeisen vuorokauden aikana Suomessa on todettu 294 uutta tartuntaa. "Luku on korkea," Puumalainen myöntää, ja sanoo, että se voi vielä tarkentua puoleen päivään mennessä.

- Viikonlopun lukemat olivat hieman aiempia alhaisempia. Tiistain lukemiin lasketaan mukaan tartuntoja useilta päiviltä. Vaasasta, Keski-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta laskettuja tapauksia kaikkein eniten, Puumalainen selventää.

10.44: Suomen naapurimaista Tanska ja Viro ovat onnistuneet kääntämään koronatilanteen positiiviseksi. Norjakin on lähellä. Tästä meillekin oppia, Salminen päättää.

10.42: Epidemiakäyrä poikkeaa Euroopassa keväästä. Jokaisessa maassa, jossa oli keväällä kova tartuntapiikki, syksy näyttää matalammalta ja hitaammin kehittyvältä. Siitä huolimatta, että syksyn tartuntamäärät ylittivät selvästi kevään tartuntamäärät.

- Maissa, joissa keväällä tartuntatilanne oli matala, on merkkejä, että syksyllä siellä käy kuin keväällä. Toivotaan, ettei näin käy, Salminen jatkaa.

On maita, joissa kevätaalto pystyttiin torjumaan. Monessa EU-maassa terveydenhuolto kuormittui totaalisesti. Tanskassa, Norjassa ja Suomessa näin ei tapahtunut. Ainakin toistaiseksi kuolleisuus ei ole lähtenyt näissä maissa kasvuun.

10.40: Salminen: Lisäksi hoito on kehittynyt. Vaikkei meillä ole täsmälääkkeitä tähän tautiin, lääkärit ovat keksineet keinoja pitää tautia kurissa.

10.39: Kuolleisuuden osuuden määrän laskuun on vaikuttanut suuresti testimäärien roima kasvu. Ranskassa kuolleisuusosuus oli peräti 18 prosenttia, kun Suomessa se oli viiden prosentin luokkaa,. Salminen jatkaa.

10.36: Kuolleisuuden osuus verrattuna todettuihin tartuntoihin on romahtanut kevääseen verrattuna EU-alueella. Keväällä koronaan kuoli peräti 11 prosenttia todettuihin tartuntoihin nähden.

10.32: Mika Salminen esittelee infossa ensimmäiseksi kansainvälisen koronan ilmaantuvuustilanteen.

– Vaikka tilanne vaihtelee maailman eri osissa paljon, pandemia on täydessä vauhdissa eikä hidastumista ole näköpiirissä, Salminen kertoo.