MTV Uutiset seurasi tiedotustilaisuutta tässä artikkelissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoivat vallitsevasta koronavirustilanteesta kotimaassa ja kansainvälisesti.
Tilannekatsauksessa olivat mukana johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä ja ylilääkäri Otto Helve THL:stä. Lisäksi kysymyksiin vastaamassa oli johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.
MTV Uutiset seurasi tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä tässä artikkelissa.
Kello 10.59: Milloin Suomi voi palata normaaliin? Rokotekattavuuden saavuttaminen ei näy välittömästi epidemiakuvassa. Yhä on se tilanne, että erikoissairaanhoitoon joutuvat ne, joilla ei ole täyttä rokotussarjaa. Tilanne ei tule muuttumaan. Siksi rokotuskattavuuden toivotaan nousevan vielä korkeammalle. Asiantuntijat ovat siinä käsityksessä, että koronavirus tulee kiertämään maailmaa hengitystieinfektioryppään mukana ja ehkä asettuu influensan kaltaiseen, samanlaiseen sykliin. Rokotteita tullaan osalle väestölle tarvitsemaan useita vuosia. Tässä mielessä Voipio-Pulkin mukaan täydellistä paluuta tilanteeseen ennen pandemiaa ei taida olla tulossa.
Kello 10.57: Nyt kysytään rokotteiden saatavuudesta nuorille lapsille. Jos 5–12-vuotiaita rokotetaan, kyseessä on eri rokotevalmiste. Aikataulua ei ole vielä vahvistettu, mutta tilanteesta saadaan lähiaikoina tietoa.
Kello 10.53: Seuraavaksi kysytään Delta plus -variantista. Helven ymmärryksen mukaan variantti tarttuu herkemmin, kuin deltan muut tyypit. Helve muistuttaa, että viruksen muokkaantuneet muodot pystytään nyt määrittämään paremmin kuin koskaan aiemmin. Seuranta-aika Delta plus -variantin kohdalla on kuitenkin verrattain lyhyt. Siksi vielä on vaikea sanoa, onko variantti merkityksellinen.
Kello 10.50: Nyt kysytään lasten vakavista tautitapauksista. Riski lapsilla on hyvin pieni. Kyse on Otto Helven mukaan yksittäistapauksista. Lasten erikoissairaanhoidon kriteerit poikkeavat aikuisten kriteereistä. Alle kuukauden ikäisten vauvojen osalta lapsi otetaan seurantaan infektiosta riippumatta. Osastoille joutuu vuosittain paljon lapsia myös rs-viruksen osalta.
Kello 10.47: Nyt kysytään sote-henkilöstön rokotuksista ja rokotuskattavuuksista eri ammattiryhmissä. Sote-henkilöstön kohdalla rokotuskattavuus on korkealla. Eri ammattiryhmien välillä on vaihtelua. Sote-henkilöstön rokotusvelvollisuutta selvitetään oikeusoppineiden voimin.
Kello 10.44: Seuraavaksi kysytään vaikuttaako Viron vaikea koronatilanne jollain tavalla Suomeen. Tilannetta seurataan jatkuvasti. Tavoitteena on, että muiden alueiden korkeat ilmaantuvuusluvut eivät vaikuttaisi Suomen epidemiatilanteeseen. Tätä helpottaa korkea rokotekattavuus. Alle 10 prosenttia tartunnoista tulee nyt ulkomailta. Tässä korostuvat Suomen lähialueet.
Kello 10.40: Seuraavaksi kysytään Britannian tilanteesta. Rokotuskattavuuden saavuttaminen ei poista sitä, että hyvin suuri joukko on edelleen ilman suojaa vakavalta taudilta. Iso-Britannian tilanteessa on muistettava, että iso osa väestöstä on rokottamatta myös heillä. Myös rokotetut voivat saada taudin, mutta vakavan taudin riski on pieni.
Kello 10.37: Siirrytään seuraavaksi median kysymyksiin. Ensin kysytään koronakuolemien ja tartuntojen viime aikaisista määristä. Otto Helven mukaan eilisessä tartuntaluvussa oli takautuvasti myös aiempien päivien tartuntoja. Eilisen tautitapausluku oli siis suurempi kuin edellisen päivän todellinen tartuntamäärä. Menehtyneiden lukumäärän seuraamisessa on muistettava, että luvut perustuvat myös yksilöllisiin, vaihteleviin tilanteisiin.
Kello 10.33: Epidemiatilanne polkee kokonaiskuvassa paikallaan. Rokotukset ovat voimakkaasti jarruttaneet epidemiaa Suomessa, mutta niillä ei ole ollut mahdollisuutta lopettaa epidemiaa kokonaan. Kontaktit väestössä ovat kasvaneet. Koronavirus on endeeminen eli toisin sanoen sitä esiintyy väestössä käytännöllisesti katsoen kaikkialla Suomessa. Siksi rokotteiden ottaminen on tärkeää ja myös kolmannen annoksen ottaminen on tärkeä ottaa, kun oma vuoro tulee.
Kello 10.30: Nuorimmassa ikäluokassa rokotusaktiivisuus on suurta. 12–15-vuotiaiden ilmaantuvuus laski todella selvästi sen jälkeen, kun ikäryhmän rokotukset Helsingissä alkoivat.
Kello 10.28: Rokottamattomuus on vakavan koronataudin riskitekijä. Koko väestön ilmaantuvuus kahden viikon ajalta on noin 140. Rokottamattomilla ilmaantuvuus on karkeasti nelinkertainen. Vakavammassa sairastavuudessa kerroin kasvaa koko ajan. Suurin riski on erityisesti 40–69-vuotiaiden rokottamattomien kohdalla. Voipio-Pulkin mukaan lähiviikot näyttävät, johtaako kasvava rokotuskattavuus pidempiaikaiseen erikoissairaanhoidon tarpeen supistumiseen.
Kello 10.24: STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki pitää seuraavaksi oman puheenvuoronsa. Rokottamattomien epidemia Suomessa jatkuu. Testipositiivisuus on valtakunnallisesti hieman nousussa. Testipositiivisuus pomppasi muutamassa suuressa sairaanhoitopiirissä viime päivinä jopa 10 prosenttiin tai jopa yli. Alueelliset tilanteet vaihtelevat edelleen.
Kello 10.22: Helve muistuttaa, että rokotuskattavuudessa on selviä väestökohtaisia eroja. Rokottamattomien keskuudessa niin ilmaantuvuus kuin osastohoitoon joutumisen riski ovat korkeita.
Kello 10.20: Rokottamattomien osuus erikoissairaanhoidossa on Helven mukaan erittäin suuri. Suurin ilmaantuvuusluku on viime viikkojen aikana ollut rokottamattomilla 12–49-vuotialla henkilöillä. Koronaviruksen määrä jätevedessä on laskenut. Viime viikon tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että määrä oli noussut. Mittari ei kuitenkaan ole kovin tarkka sille, paljonko tautia väestössä on.
Kello 10.16: Kotimaassa erikoissairaanhoidon kuormitus on hieman laskenut. Tautiin on kotimaassa menehtynyt nyt 1 176 henkilöä. Viime viikolla uusia tautitapauksia todettiin 4 124. Ilmaantuvuusluku on 141.
Kello 10.14: Euroopan tasolla uusissa tautitapauksissa on nousua. Suurimmat tapausmäärät ovat Iso-Britanniassa, Venäjällä, Turkissa ja Ukrainassa. Näiden lisäksi tapausmäärät ovat korkealla myös Yhdysvalloissa.
Kello 10.12: 5–11-vuotiaiden lasten koronarokottamisen päätöksentekoon vaikuttavat monet seikat kuten tautitaakka, myyntilupa, riskitekijät, rokotteen hyödyt ja haitat sekä lasten annosten saatavuus.
Kello 10.09: Kotimaan rokotuskattavuus tulee Helven mukaan todennäköisesti ylittämään 80 prosentin rajan lähipäivien aikana, mahdollisesti jo huomenna. Nuorten ikäluokkien rokotuskattavuus on nousussa.
Kello 10.05: Suomessa on annettu yhteensä yli 8,1 miljoonaa rokoteannosta. Toisia annoksia on annettu noin 3,9 miljoonaa. Rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä on kotimaassa noin 693 000. Ensimmäisiä rokotusannoksia on annettu viime viikkoina hieman aiempaa enemmän. Kolmansia rokotusannoksia on annettu noin 100 000 kappaletta. Seitsemän sairaanhoitopiiriä on saavuttanut 80 prosentin rokotuskattavuuden
Kello 10.00: Tervetuloa seuraamaan suoraa tiedotustilaisuutta. Tilaisuuden avaa THL:n ylilääkäri Otto Helve. Maailmalla 39 prosenttia väestöstä on saanut täyden rokotussuojan. On kuitenkin paljon maita, joissa täyden rokotussarjan on saanut hyvin harva. Euroopassa täyden rokotussarjan yli 18-vuotiaista on saanut 75 prosenttia.