Ratkaiseva kokous: Mitä Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat voisivat tehdä öljyn hinnan alentamiseksi?

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden matkusti muutama viikko takaperin Saudi-Arabiaan tarkoituksenaan saada maan pumppaamaan lisää öljytynnyreitä ja auttamaan hintojen nousun hillitsemisessä.

Lue lisää: Presidentti Biden Lähi-idän vierailullaan: "Me emme käännä selkäämme ja jätä tyhjiötä Kiinan, Venäjän tai Iranin täytettäväksi"

Useat maat kamppailevat jo toimitustavoitteiden kanssa

Raakaöljyn hinta on helmikuusta lähtien ollut yli 100 dollaria tynnyriltä. Tämä on nostanut monien maiden elinkustannuksia.

Valkoisesta talosta toivotaan, että öljynviejämaiden järjestön (Opec) 13 ydinjäsentä lisäisivät öljytoimituksia. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvää.

Opec+ aloitti huhtikuussa 2020 leikkaukset, jotka jatkuivat kysynnän laskiessa koko koronaviruspandemian ajan.

Vuodesta 2021 lähtien puuttuvaa tarjontaa on hiljalleen palautettu.

Pelkkä öljyhanojen kääntäminen täysille on helpommin sanottu, kuin tehty. Useat maat, kuten Angola, Nigeria ja Malesia kamppailevat jo nyt kuukausittaisten toimitustavoitteidensa täyttämisen kanssa.

Samaan aikaan Venäjän toimitukset ovat vähentyneet länsimaiden pakotteiden vuoksi.

Lue myös: MTV:n kirjeenvaihtaja: Näin nopeasti EU voi irtautua Venäjän öljystä – osalle maista tullee armonaikaa

Huolenaiheena epätietoisuus

Saudi-Arabia ja sen naapuri Arabiemiirikunnat ovat ainoat suuret toimijat, joilla on jonkin verran käyttämätöntä kapasiteettia.

Saudi-Arabian tuotantotavoite elokuulle on 11 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, mikä energia-asiantuntijoiden mukaan on jo erittäin korkea taso, eikä liikkumavaraa lisäyksiin juurikaan jää.

Päätöksiin voi myös vaikuttaa epävarmuus energian kysynnästä tulevina kuukausina.

Korkojen nousu, Ukrainan sota ja länsimaita uhkaava taantuma voi heikentää kysyntää. Asiantuntijoiden mukaan nämä tekijät voivat pitää päätökset varovaisina.

– Saudi-Arabian ja Opec+:n huolenaiheena on, epävarmojen tekijöiden paljous. Kukaan ei tiedä, missä öljymarkkinat ovat puolen vuoden tai vuoden kuluttua, Middle East Instituten vanhempi tutkija Karen Young sanoi BBC:lle.

Ennen Ukrainan hyökkäystä Venäjä oli maailman kolmanneksi suurin öljyntuottaja Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian jälkeen. Sen osuus maailman öljytoimituksista oli 8-10 prosenttia.

BBC:n mukaan markkina-analyytikot arvelevat, että presidentti Vladimir Putin haluaa ylläpitää öljyn korkeaa hintaa maksaakseen Ukrainan sodan ja välttääkseen läntisten talouspakotteiden vaikutuksia.

Mitä hinnoille tapahtuu tulevaisuudessa?

Opec itse ennustaa öljyn maailmanlaajuisen kysynnän kasvavan vuonna 2023.

Kansainvälisen energiajärjestön ja Yhdysvaltain energia-alan tietohallinnon arviot puolestaan viittaavat öljyn kysynnän jatkavan voimakasta nousuaan, vaikka inflaation pelko useissa maissa lisääntyy ja talouskasvu heikkenee.

Öljyntuottajat saattavat joutua pumppaamaan öljyä nopeimmalla tahdilla sitten viiteen vuoteen tasapainottaakseen kysyntää ja tarjontaa.

Tehtävä on vaikea, kun otetaan huomioon kapasiteettirajoitukset ja investointien puute tuotantoketjun loppupäässä sekä jalostuksessa.

Washingtonin Centre for Strategic and International Studies -laitoksen vanhempi tutkija Ben Cahill sanoi BBC:lle markkinoilla olevan epävakautta ja harva odottaa öljyn hinnan laskevan pysyvästi alle 100 dollariin tynnyriltä.

Yhdysvallat on huhtikuusta lähtien vapauttanut noin miljoona öljytynnyriä päivässä, suunnitelmanaan lisätä markkinoille 180 miljoonaa tynnyriä kuuden kuukauden aikana.

Cahill varoitti, että lisäysten loppuessa toimitusten käyvän entistäkin vaikeammiksi, mikä lisää hintapaineita.

– Emme ole vieläkään nähneet merkkejä suurista investoinneista tuotannon lisäämiseen. Jos kysyntä siis kasvaa, meillä ei ole riittävästi tarjontaa markkinoiden tasapainottamiseksi, Cahill lisäsi.