Kun uusi yhdysvaltalainen monitoimihävittäjä korvaa Puolustusvoimien nykyiset koneet muutaman vuoden päästä, Horneteilla alkaa uusi elämä kierrätysmateriaaleina ja museoesineinä. Mutta missä tuotteissa kierrätetty Hornet voi tulla vastaan, ja voisiko käytetyn Hornetin hankkia omaksi?
Hornetit ovat jäämässä eläkkeelle tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin monitoimihävittäjä F-35A ottaa paikkansa Hornetien seuraajana lähivuosina. Ensimmäiset F-35A:t saapuvat Suomeen vuoden 2026 alussa.
3:04
Ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen kertoi MTV Uutisten haastattelussa perjantaina, miksi F-35-hävittäjät ovat paras vaihtoehto Suomelle.
Hornet kiilasi kilpailussa neuvostokoneen ohi
Hornetit hankittiin Suomeen 1990-luvulla.
Ensin oli tarkoitus hankkia hävittäjät Neuvostoliitosta, mutta ohi kiilasi loppumetreillä kilpailijoiden joukkoon tullut yhdysvaltalainen F/A-18 Hornet.
Kaikkiaan Horneteja hankittiin Suomeen 64 kappaletta. Kaksipaikkaiset D-versiot lennettiin Suomeen Yhdysvalloista ja yksipaikkaiset C-koneet koottiin Kuorevedellä Pirkanmaalla.
3:12
Hornet-päätös tehtiin taloudellisilla ja teknisillä kriteereillä 30 vuotta sitten. Millä perusteella kone valitaan vuonna 2021? Tätä kysyttiin syyskuussa MTV:n Kymmenen uutisissa.
Horneteihin on oltu tyytyväisiä
Hornet-valinnassa oli sormensa pelissä myös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen nykyisellä johtajalla, insinöörikenraalimajuri Kari Rengolla. Hän työskenteli koneiden valintaprosessin aikaan teknillisen korkeakoulun tutkijana.
– Korkeakoulussa tehtiin pieniä selvityksiä silloin tarjolla olleisiin kandidaatteihin ja olin itsekin mukana, Renko kertoo.
Ilmavoimissa Renko aloitti maaliskuussa 1992, eli muutama kuukausi ennen Hornetien varsinaista hankintapäätöstä. Myöhemmin myös valtion asekauppiaaksi tituleerattu Renko vastasi laajemminkin Suomen puolustushankinnoista.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko HX-hävittäjähankkeen tiedotustilaisuudessa puolustusministeriön Vartiotuvalla 10.tätä kuuta 2021.
Renko kertoo olevansa pian käytöstä poistettaviin hävittäjiin enemmän kuin tyytyväinen.
– Ne ovat kaikella sillä kokemuksella, joka minulla on, pärjänneet käytössä erittäin hyvin. Ne ovat olleet Suomen ilmavoimille ja ilmapuolustukselle erittäin hyvä työkalu.
Onnettomuuksia Horneteille on Rengon mukaan sattunut poikkeuksellisen vähän.
Marraskuussa 2001 kaksi Satakunnan lennoston Hornetia törmäsi toisiinsa ilmassa. Toinen kone tuhoutui ja toinen vaurioitui pahoin. Se korjattiin vielä, mutta vajaat 10 vuotta myöhemmin se syöksyi maahan testilennolla Juupajoella ja tuhoutui täysin.
Myös toukokuussa 2006 kaksi Karjalan lennoston Hornetia törmäsi yhteen ilmassa ja vaurioitui.
Onnettomuuksissa kukaan ei menehtynyt.
– Olemme menettäneet kaikkiaan kolme konetta, ja se on tällä käyttöiällä normaalia vähemmän. Se kertoo jotain niin koneen luotettavuudesta kuin ilmavoimien lentoturvallisuuskulttuuristakin, Renko arvioi.
Harjoituslennolla ollut ilmavoimien Hornet-hävittäjä syöksyi alas Juupajoella Valkeejoentie 100:n kohdalle, 21.tammikuuta 2010. Kuvassa kyseinen ilmavoimien kaksipaikkainen HN-468 Patrialla Jämsän Hallissa.
Ensimmäisten Suomessa valmistettujen Hornetien kokoonpanotyöt olivat 19. maaliskuuta1996 loppusuoralla. Kuva Valmet Lentokoneteollisuuden Kuoreveden tehtaan kokoonpanohallista.
Yleisö pääsi ensi kertaa tutustumaan ilmavoimien uusiin Horneteihin Rissalan lentonäytöksessä huhtikuussa 1996.
Jopa Hornetit väsyvät
Hävittäjien rakenteet väsyvät lentotuntien kertyessä, ja näin on käymässä myös Horneteille. Se vaikuttaa niiden käytettävyyteen ja lentoturvallisuuteen.
– Ne alkavat olla niin sanotusti loppuun lentäneitä. Rakenteiden materiaali väsyy, eikä sen saattaminen turvalliseen käyttökuntoon ole taloudellisesti kannattavaa.
Toisaalta Hornetien tuotetuki on heikkenemässä. Nykyisen Hornet-mallin pääkäyttäjämaa on Yhdysvallat, joka monen muun maan tavoin on luopumassa kalustostaan. Lisäksi vanhojen hävittäjien suorituskyky heikkenee vaatimustason vain noustessa.
Hävittäjiä ei kipata kaatopaikalle
Lopullista hävityssuunnitelmaa Horneteille ei Rengon mukaan ole vielä tehty, mutta kaatopaikalle niitä ei sellaisenaan kipata.
– Todennäköisesti koneissa olevia laitteita, kuten moottoreita ja elektroniikkaa, voidaan myydä varaosiksi niille tahoille, jotka Horneteja vielä käyttävät, eli lähinnä Yhdysvaltain ase- ja merivoimiin.
– Koneen kuori ja rakenne tullaan todennäköisesti romuttamaan aiempien vastaavien hävittäjien tapaan.
Pieni osa koneista pääsee museoihin ”muistomerkkikoneiksi”.
Puolustusministeri Elisabeth Rehn (r.) Turussa testaamassa Blue Angelsin F-A/18 Hornet -hävittäjää 31. elokuuta 1992.
Hornet taipuu tulevaisuudessa ehkä tuopiksi
Hornetit on rakennettu monenlaista eri materiaaleista, ja sen vuoksi kierrätettävää löytyy moneen lähtöön. Eniten hävittäjissä on alumiinia.
– Se voi tulla vaikka juomatölkissä vastaan sitten, Renko toteaa.
Koneen pintalevyistä iso osa on hiilikuitukomposiittia, joka on Rengon mukaan muita vaikeammin kierrätettävä materiaali. Jotkin Hornetin materiaalit ovat taas hyvinkin arvokkaita, kuten titaani ja suurlujuusteräs, jota käytetään laskutelineissä.
– Koneissa on esimerkiksi kilometritolkulla sähköjohtoja, joissa on muun muassa kuparia. Jonkin verran on lasikuituakin, Renko luettelee.
– Kaikkiaan toistakymmentä tonnia erilaisia materiaaleja siitä jää.
Hornetien romutus kilpailutetaan aikanaan; edelliset hävittäjät palasteli Kuusakoski.
Yksi tärkeä asia rajoittaa kaupankäyntiä
Voisiko Horneteista sitten olla vielä iloa kokonaisina lentokoneina? Tai voisiko tarpeeksi rahaa tiskiin latomalla saada Hornetin omaa pihaa koristamaan tai vaikka elokuvassa romutettavaksi?
Rengon mukaan ainakaan minkään muun maan ilmavoimat eivät koneesta turvallisten lentotuntien vähyyden takia enää paljon irti saisi.
Lisäksi kaupankäyntiä rajoittaa yksi tärkeä asia.
– Hornetit ovat puolustusmateriaalin vientivalvonnan alaisia. Ja niin kuin on normaalia kaikessa puolustusmateriaalikaupassa, myyjän maa edellyttää ostajalta loppukäyttäjän sitoumuksen. Me olemme sitoutuneet siihen, että käytämme niitä Suomessa ja Suomen puolustamiseen. Ja jos me haluaisimme myydä niitä muualle, myyjämaan täytyisi hyväksyä se.
Yhdysvalloissa lentää Rengon mukaan joitain yksityisten yritysten hankkimia vanhoja hävittäjiä koulutuksen harjoitusvastustaja- ja maalikoneina.
– Niitä siis käytetään sikäläisten hävittäjälentäjien koulutukseen. Muun muassa vanhoja Draken-hävittäjiä on myyty Tanskasta tällaiseen käyttöön.
– Teoriassa tällainen kauppa olisi siis mahdollinen, eli Yhdysvaltain puolustushallinto varmaankin antaisi vientiluvan Yhdysvaltoihin ja amerikkalaisille yhtiöille. Mutta sitä, onko tällaista ostajaa myyntihetkellä kyselemässä koneita, ei tietenkään tällä hetkellä voi sanoa.
– Myyntihinta varmaan katsottaisiin lähinnä laitteiden ja erityisesti moottorin ja rungon kirjanpitoarvon mukaan. Siinä varmaan joistain miljoonista puhutaan.
F-A/18 Hornet matkalla harjoitustehtävälle Norjan Bodon tukikohdasta 25. toukokuuta 2015.
Hävittäjän hävitys kirpaisee
Renko myöntää, että hänelle on syntynyt vuosien varrella Horneteihin tunneside, ja hän uskoo niitä vielä ”kiikkustuolissakin muistelevansa”. Siksi ajatus hävittäjäkoneiden hävittämisestä kirpaisee.
– Ensi keväänä minulle tulee eteen pakollinen eroamisikä Puolustusvoimista. Kun on koko uransa yhden lentokonetyypin kanssa ollut tekemisissä ja kun se on ollut yhtenä päivänä se kapine, jolla valtakunnan ilmapuolustuksen pääosa hoidetaan, ja seuraavan päivänä se rouskutetaan kierrätysmetalliksi, se ei ole kiva hetki, Renko sanoo ja naurahtaa.
2:03
Suomen uusien hävittäjien hankintaan kuuluu teollisen yhteistyön projekteja kolmen miljardin euron arvosta.
*Päivitys kello 10.22: Otsikkoon muutettu hornetien oikea lukumäärä 62 aiemmin lukeneen 63 tilalle. Leipätekstiin muutettu niiden kokonaishankintamääräksi 64 aiemmin lukeneen 67 tilalle.