Mitä tehdä, jos omasta postilaatikosta löytyy rasistista propagandaa? Poliisilta selkeä ohje: Tee ilmoitus hyvin matalalla kynnyksellä

MTV Uutisten haastattelemat kansalaiset, jotka olivat postilaatikostaan materiaalia löytäneet, ihmettelivät, turvattomuuden tunnetta aiheuttaneessa kampanjassa kyseessä rikos, mitä asialle voi tehdä ja pitääkö asiasta ilmoittaa poliisille.

Poliisihallitus vastaa nyt ihmisten hätään yleisellä ohjeistuksella. Yleisesti ottaen poliisi neuvoo ottamaan yhteyttä ja tekemään ilmoituksia hyvin matalalla kynnyksellä. 

Viime perjantaina uutisoitu uusnatsien kampanjointi alkoi lähes samanaikaisesti useilla eri paikkakunnilla ja on jatkunut hyvin aktiivisena jo jonkin aikaa. Kotiin jaettavien rasististen lentolehtisten lisäksi myös erilaisten uhkaavien julisteiden ja tarrojen liimaaminen julkisilla paikoilla ja asuinalueilla on kiihtynyt.

Havaintoja on useista kaupungeista eri puolilla Suomea. Myös poliisi on saanut ilmoituksia asiasta. 

Lue myös: Lempääläisperhe järkyttyi postilaatikossaan olleesta uusnatsien materiaalista – samoja havaintoja ympäri Suomea: "Mihin tästä voi ilmoittaa?"

Mitä pitää tehdä?

Uhkaavalta tuntuvaa ja rasistista, sekä heidän kotirauhaansa häiritsevää postia saaneet kansalaiset kokevat, että toiminta voi olla lainvastaista, tai että se ainakin rikkoo jotain normeja. 

Näin vastaa Poliisihallituksesta poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen, jonka vastuualueena on muun muassa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisy poliisin osalta.

– Jos henkilö kokee joutuneensa rikoksen uhriksi tai oikeuksiaan loukatuksi, niin hän voi tehdä rikosilmoituksen poliisille joko sähköisellä rikosilmoituksella tai käymällä poliisiasemalla, hän vastaa.

Lue myös: Värväävätkö uusnatsit toimintaansa myös kouluikäisiä lapsia? Ex-johtohahmo avaa mahdollisia syitä MTV Uutisten haastattelussa: "Kyse on uudesta piirteestä"

– Nimettömästi tämänkaltaisista asioista kuten lentolehtisten jaosta ja tarrojen liimaamisista voi tehdä ilmoituksen poliisille esimerkiksi Nettivinkin kautta tai poliisin vihjepuhelimiin tai -sähköposteihin joiden yhteystiedot löytyvät www.poliisi.fi -sivuilta. 

Pitääkö tietää, mitä lakia rikotaan?

Entä jos ihminen valitsee tehdä rikosilmoituksen verkossa? Pitääko rikosilmoituksen tekijän tietää tarkalleen, mitä lain pykälää rikotaan, että onko kyseessä esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai yhdistyslain nojalla määrätyn toimintakiellon rikkominen?

– Kansalaisen ei tarvitse tietää mistä rikosnimikkeestä on kyse, vaan poliisi kirjaa rikosilmoituksen ja päättää rikosnimikkeestä. Rikosnimike voi muuttua tutkinnan aikana, Kilpeläinen sanoo.

– Tilanteesta riippuen kyseeseen voi tulla kiihottaminen kansanryhmää vastaan, (lievä) vahingonteko tai jos tiedossa on esitteiden jakaja niin viitattu laittoman yhdistystoiminnan harjoittaminen. 

Entä värväystoiminta?

Myös poliisille on tehty ilmoituksia, että toiminnassa epäillään olleen mukana alaikäisiä, jopa kouluikäisiä lapsia. Uusnatsijärjestön tiedetään kohdentaneen toimintaansa myös nuoriin ja alaikäisiin. 

Millaisia ohjeita pitäisi antaa vanhemmille, jotka havaitsevat, että oma lapsi pyörii sellaisessa kaveripiirissä, jossa havaitaan uusnatsiliikkeen toimintaa tai värväystä? Tai jos oma lapsi ilmoittaa vanhemmilleen nähneensä tällaista? Mitä pitäisi silloin tehdä?

– Näistä havainnoista voi kertoa esimerkiksi opettajalle koulussa tai välittää tietoa moniammatilliselle Ankkuri-tiimille tai edellä mainittuihin poliisin kanaviin. Tietoa Ankkuritoiminnasta ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ankkuritoiminta.fi, Kilpeläinen sanoo. 

Entä miten hyvin poliisi on perillä nyt maanlaajuisesta tilanteesta ja mitä sille aiotaan tehdä?

– Poliisi seuraa aktiivisesti tilannetta ja on tietoinen ilmiöstä, jota on nyt jatkunut kevään aikana useita viikkoja. Toimintaan pyritään puuttumaan moniviranomaisten ja järjestöjen toimesta osana kansallista väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisytyötä, jota johtaa ja koordinoi sisäministeriö.

Toimintaohjelma löytyy ministeriön nettisivuilta. Työhön osallistuvat eri hallinnonalat, mutta myös kansalaisyhteiskunnan puolelta järjestöt.

– Esimerkiksi opetustoimen sektorilla asian tunnistamiseksi ja ilmiöön puuttumiseksi tehdään paljon työtä tälläkin hetkellä, Kilpeläinen sanoo.