Suomalainen "Iskuryhmä" jahtaa pedofiilejä ja julkaisee tietoja somessa – tätä mieltä on poliisi

Iskuryhmä kertoo, että siihen kuuluu muun muassa entisiä rikollisia, entisiä ja nykyisiä poliiseja, sotilaita ja hakkereita. 

Poliisihallituksella ei ole tietoja siitä, keitä Iskuryhmään kuuluu, eikä varmistettua tietoa siitä, että ryhmässä olisi poliisimiehiä. 

– Poliisin tehtävä on selvittää rikoksia, eikä virassa oleva poliisi voi lähtökohtaisesti osallistua siviilinä tällaiseen rinnakkaiseen rikoksenselvittämistoimintaan, sanoo poliisitarkastaja Kari Siivo Poliisihallituksesta MTV Uutisille.

Lue myös: Iskuryhmän perustanut Henry Aflecht puolustaa pedofiilijahtia – "Mua on turha uhkailla"

"Poliisilta edellytetään nuhteetonta käytöstä"

Poliisihallitus ei ole perehtynyt Iskuryhmän toimintaan, mutta mediatietojen perusteella se arvioi, ettei virassa toimiva poliisi voi osallistua siviilinä esimerkiksi väitettyjen rikollisten seuraamiseen.

– Siviilihenkilölle avointen lähteiden käyttö on myös laajempaa kuin poliisille. Ja poliisia koskevat toimintavaltuudet pätevät myös poliisin vapaa-ajalla, Siivo selvittää.

Rankimmillaan toimivaltuuksien ylitys voi johtaa rikosilmoitukseen. Mutta vaikka poliisi ei syyllistyisi rikoksen tekemiseen tällaisessa toiminnassa, häntä voivat uhata virkamiesoikeudelliset toimet.

– Poliisilta edellytetään nuhteetonta käytöstä myös vapaa-ajalla.

Iskuryhmän maaleina ahdistelijat

Elokuun puolivälissä verkkoon ilmestynyt Iskuryhmä kertoo puuttuvansa kovin keinoin koulukiusaamiseen, häirintään ja lasten seksuaaliseen ahdisteluun.

– Poliisin resurssit eivät riitä ja rikosilmoitukset eivät johda mihinkään. Opettajat eivät saa torua oppilasta saamatta itse nuhtelua, ryhmän sivuilla kerrotaan.

– Tuomiot eivät pelota ketään, eikä niillä ole mitään vaikutusta mihinkään. Pedofiilit saavat metsästää lapsia rauhassa, koska kukaan ei voi sitä estää, sivuilla jatketaan.

Ryhmän jäsenet on koonnut Espanjassa asuva Henry Afflect, mutta hän ei ole omien sanojensa mukaan sen toiminnassa muutoin mukana.

Ryhmän videoita on katsottu TikTokissa satoja tuhansia kertoja. Videoilla ryhmän jäsenet väijyttävät henkilöitä, jotka ryhmän mukaan ovat tulleet paikalle tavatakseen alaikäisiä hyväksikäyttöaikeissa. 

Ryhmä kertoo noudattavansa toiminnassaan Suomen lakia.

Poliisi näkee riskejä

Siivon mukaan on ymmärrettävää, että kansalaiset ovat huolissaan verkossa tapahtuvasta toiminnasta ja haluavat puuttua siihen.

– Ilmiö ei sinänsä ole uusi, ja tällaisia aktiivisia kansalaisia ja ryhmiä, joiden tarkoitusperä on paljastaa rikollista toimintaa ja rikoksiin syyllistyviä henkilöitä, on aiemminkin ollut, Poliisihallituksen Siivo sanoo.

– Onhan meillä ollut esimerkiksi katupartiotoimintaa, missä suojellaan omaisuutta, miksei sitten myös myös ihmisiä. Kyse on kuitenkin siitä, miten siviilihenkilö lähtee puuttumaan tällaiseen toimintaan, Siivo toteaa MTV Uutisille.

Jos väitetystä rikoksentekijästä levitetään esimerkiksi verkon välityksellä valheellista, virheellistä, halventavaa tai loukkaavaa sisältöä taikka vihjeitä rikokseen syyllistymisestä, levittäjä saattaa itse syyllistyä rikokseen.

– Poliisin näkemyksen mukaan sekä oman että muiden oikeusturvan ja myös rikosten selvittämisen ja estämisen toteutumisen kannalta on suositeltavaa, että verkossa havaitusta epäilyttävästä ja rikollisesta toiminasta ilmoitetaan heti viranomaiselle sen sijaan, että levitetään verkossa asiaa koskevia tietoja, Siivo toteaa.

Siivo toteaa, ettei ryhmän toiminta ulkomailta käsin suojaa rikosvastuulta.

– Jos rikos tai vahinko kohdistuu Suomessa olevaan henkilöön, se tutkitaan Suomessa.

Ryhmän motiivina varoittaminen

Iskuryhmä on julkaissut Tiktokissa videoita, joissa väitettyjä pedofiilejä videokuvataan ja heille esitetään kysymyksiä heidän toiminnastaan. 

Ryhmä on julkaissut kyseisiä videoita, joissa väitettyjen rikollisten kasvot näkyvät tunnistettavasti. Lisäksi ryhmä on julkaissut pedofiileiksi väittämiensä henkilöiden nimiä ja ikiä.

Ryhmä kertoo motiivikseen halunsa varoittaa kaikkia ihmisiä kyseisistä henkilöistä, etteivät he pääse aiheuttamaan lisää vahinkoa.

– Mitä kuvaamiseen tulee, siinäkin mennään herkästi rikoksen puolelle, jos kuvattavan liikkumisen vapaus estetään tai kuvataan kotirauhan suojaamassa paikassa, Siivo kuvailee.

– Saadut tiedot epäillyistä rikoksista ja henkilöistä tulisi toimittaa poliisille, eikä ryhtyä itse asiaa enempää selvittämään, eikä varsinkaan ahdistelemaan kohteena olevia henkilöitä, Siivo sanoo. 

Siivo muistuttaa, että poliisi vastaa rikosten estämisestä ja selvittämisestä. Vaikka poliisin resurssit ovat rajalliset, poliisi pyrkii resursoimaan rikoksiin, jotka ovat käynnissä tai joissa on suuri määrä uhreja.

Poliisi on tehostanut muun muassa tietoverkoissa tapahtuvien lasten hyväksikäyttötapausten tutkintaa ja paljastanut tällaisia tapauksia aiempaa enemmän. 

– Poliisin toiminta ei välttämättä näy ulospäin kansalaisille. Tapausten tutkinnasta, erityisesti sarjarikoksista, on tiedotettu, mutta yksityiskohtaisesti tapauksista ei voi tiedottaa salassapitosäännökset huomioiden, Siivo sanoo.