Kukapa ei haluaisi elää pitkään ja terveenä? Pari vuotta sitten julkaistu ruotsalaistutkimus seurasi viiden vuosikymmenen ajan miehiä, joista hyvin pieni osa myös onnistui siinä. Minkälaiset asiat heitä oikein yhdistivät?
Suomalaistenkin elinajan odote on jatkuvasti pidentynyt: siinä, missä 1940-luvun alussa miehet elivät keskimäärin 55-vuotiaiksi ja naiset 62-vuotiaiksi, nykyään miesten elianajan odote on yli 78 vuotta ja naisten noin 84 vuotta.
Satavuotiaidenkin määrä kasvaa, mutta he ovat edelleen harvinaisuuksia: vuonna 2016 Suomessa oli vajaat 800 sata vuotta täyttänyttä ja vain 18 kunnioitettavaan 105 vuoden ikään ehtinyttä.
Miksi jotkut sitten elävät satavuotiaiksi ja toiset eivät? Pari vuotta sitten ilmestynyt ruotsalaistutkimus valottaa joitakin taustalta löytyviä tekijöitä.
Göterborgin yliopistossa seurattiin 855:n vuonna 1913 syntyneen göteborgilaismiehen terveyttä 50 vuoden ajan. Ensimmäisen kerran miehiä tarkasteltiin vuonna 1963. Seurantakertoja oli kuusi: 54-, 60-, 67-, 75-, 80- ja 100-vuotiaina.
Joukosta 80 vuoden iän saavutti 27 prosenttia eli 232 miestä ja 90 vuoden iän 13 prosenttia eli 111 miestä. Sadan vuoden ikään ylsi joukosta vain kymmenen miestä eli noin prosentti. Heistä kolme joutui jättämään tutkimuksen kesken joko dementian tai henkilökohtaisten syiden takia.
Loppuja seitsemää satavuotiasta yhdisti se, että kukaan heistä ei tupakoinut, kaikki olivat hoikkia ja hyväryhtisiä ja jokaisella oli hyvä ajallis-avaruudellinen hahmotuskyky. Heillä oli myös matala tai normaali verenpaine ja normaalit löydökset sydämen kaikukuvauksessa.
Toisaalta ikä näkyi niin, että jokaisella satavuotiaalla oli käytössään rollaattori ja kuulokoje. Heistä kaksi asui edelleen kotona, muut palvelutalossa.
Seurantansa perusteella tutkijat suosittelevat sadan vuoden ikää tavoittelevia olemaan tupakoimatta, pitämään yllä terveellisiä kolesterolitasoja sekä juomaan päivässä korkeintaan neljä kuppia kahvia. Hyvää lupailee myös, jos viisikymppisenä maksaa korkeaa vuokraa tai omistaa asunnon, sillä se kielii hyvästä sosio-ekonomisesta asemasta.
Jotain voi myös päätellä hyvistä tuloksista pyöräilytestissä 54-vuotiaana sekä siitä, että oma äiti on elänyt pitkään – tutkijoiden mukaan pitkäikäisyyden on aiemminkin huomattu korreloivan nimenomaan äidin eikä isän pitkäikäisyyden kanssa.
Entä mihin ne, jotka kuolivat aikaisemmin, sitten menehtyivät? Yli 80-vuotiailla yleisin kuolinsyy oli sydän- ja verisuonitaudit: ne veivät hautaan 42 prosenttia.
Tartuntatauteihin kuoli 20 prosenttia yli 80-vuotiaista, aivoinfarktiin ja syöpiin molempiin kahdeksan prosenttia, keuhkokuumeeseen kuusi prosenttia ja 16 prosenttia muihin syihin. Lisäksi kaikkiaan 23 prosentilla yli 80-vuotiaista diagnosoitiin jonkinlainen dementia.
Lähteet: Telegraph.co.uk, Gu.se, Terveyskirjasto, Findikaattori
Miten estän aivoinfarktin?
Tästä keskusteltiin Studio55.fi-ohjelmassa neurologian professori Markku Kasteen kanssa toukokuussa 2015. Katso haastattelu!
25:30
