Pitkän iän salaisuus on mysteeri, joka on kiehtonut tutkijoita ja tavallisia kuolevaisia iät ja ajat. Nyt tutkimus löysi 100-vuotiaiksi eläneiden verestä yhteisiä piirteitä, jotka voivat olla pitkän iän takana.
Tuore tutkimus paljastaa, että niillä ihmisillä, jotka elivät yli 100-vuotiaiksi, löytyi yhdistäviä tekijöitä veriarvoista, kertoo New York Post.
GeroScience-alustalla julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että niillä tutkimuksen potilailla, jotka olivat eläneet 100-vuotiaiksi, oli alemmat veren glukoosi-, kreatiniini- ja virtsahappotasot kuusikymppisistä eteenpäin kuin niillä, jotka eivät eläneet 100-vuotiaiksi.
– Hyvin harvoilla satavuotiaista glukoositaso oli yli 6,5 tai kreatiniiniarvo yli 125, kirjoittaa tutkimuksen toinen kirjoittaja ja Ruotsin Karolinska Institutet -yliopiston apulaisprofessori Karin Modig The Conversation-julkaisussa.
Korkeat kreatiniiniarvot voivat kertoa munuaisongelmista ja virtsahappo on yhteydessä tulehduksiin. Korkeat glukoositasot tai korkea verensokeriarvo voi puolestaan johtaa diabetekseen.
GeroScience-alustalla julkaistu tutkimus keskittyi 44 000:n vuosien 1893–1920 välillä syntyneiden ruotsalaisen terveystietoihin. Terveystiedot sisälsivät tietoja terveystarkastuksista, joita oli tehty aineiston potilaille heidän ollessaan 64–99-vuotiaita.
Lue myös: Hurtilla huumorintajulla varustettu 104-vuotias kiittelee pitkästä iästään melkoista "kaveruskaksikkoa"
Tutkimusotannan ihmisistä 100-vuotiaiksi eläneistä suurin osa oli naisia.
Tutkijat seurasivat potilaiden terveystietoja 35 vuoden ajan.
44 000 potilaasta 1 224 eli 2,7 prosenttia eli 100-vuotiaaksi. Suurin osa eli 85 prosenttia 100-vuotiaksi eläneistä oli naisia.
Verensokeri-, virtsahappo- ja kreatiniiniarvon lisäksi tutkijat seurasivat myös potilaiden kokonaiskolesteroliarvoja ja rauta-arvoja.
Kaikkiaan tutkimuksessa huomioitiin kaksitoista eri veriarvoa, jotka ovat yhteydessä tulehduksiin, aineenvaihduntaan, maksan ja munuaisten toimintaan sekä mahdolliseen aliravitsemukseen ja anemiaan, Modig kirjoittaa The Conversation-julkaisussa.
– Heillä, jotka olivat alimmassa viidessä kokonaiskolesterolin ja raudan tason ryhmissä, oli pienempi mahdollisuus saavuttaa sadan vuoden ikä kuin heillä, joilla tasot olivat korkeammat, Modig kirjoittaa.
Lue myös: Sympaattinen Dorothy, 104, on nyt vanhin laskuvarjohypyn suorittanut: "Heitimme kuperkeikkaa ja se oli hauskaa"
Pitkäikäisyys on pitkälti tuuriperiä, mutta geeneillä ja elintavoilla on roolinsa
Tutkimuksen perusteella ei ole lähdetty antamaan erityisiä elämäntapasuosituksia, mutta tuloksista voidaan päätellä tiettyjen veren biomarkkereiden olevan mahdollisesti yhteydessä pitkäikäisyyteen.
– On syytä ajatella, että ravitsemus ja alkoholin kulutus vaikuttavat asiaan. Munuais- ja maksa-arvojen sekä verensokerin ja veren virtsahappopitoisuuden seuranta ikääntyessä ei välttämättä ole huono idea, Modig kirjoittaa The Conversation -julkaisussa.
Lue myös: Satavuotiaat Alf ja Jo ovat olleet naimisissa 75 vuotta – pitkän liiton salaisuus piilee päivittäisessä naljailussa: "He vain ovat sellaisia"
Silti pitkäikäisyys on Modigin mukaan yksinkertaisesti hyvää onnea.
– Tuurilla on roolinsa siinä, kuinka kauan ihminen elää, mutta se tosiasia, että biomarkkereissa havaittiin eroja pitkäikäisillä ihmisillä verrattuna muihin, viittaa siihen, että geeneillä ja elämäntavoilla voi olla myös merkitystä, Modig kirjoittaa.
Lue myös: Haluatko elää pitkän elämän? Yksi luonteenpiirre auttaa asiaan – näin pinttynyt pessimisti voi "huijata" itsensä pitkäikäiseksi
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: New York Post, The Conversation, GeroScience