Suomesta karkotetaan suoraan rikosten vuoksi noin sata ulkomaalaista vuosittain. Esimerkiksi katujengioikeudenkäynnissä yli kymmenen vuoden vankeuteen tuomittua Milan Jaffia todennäköisesti tullaan esittämään rikosten perusteella karkotettavaksi, mikäli hänellä on pysyvä oleskelulupa.
Kun ulkomaalainen syyllistyy Suomessa rikokseen, poliisi voi esittää henkilöä karkotettavaksi Maahanmuuttovirastolle.
– Suomesta voidaan karkottaa sellaisia ulkomaalaisia, jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin tai rikoksiin on syyllistytty toistuvasti. Vakavilla rikoksilla tarkoitetaan käytännössä sellaisia rikoksia, joista voi saada vähintään yhden vuoden vankeutta, sanoo tulosalueen johtaja Anna-Lena Lindberg Maahanmuuttovirastosta.
Poliisi voi esittää karkottamista jo lievänkin tuomion perusteella, jos teot ovat toistuvia tai rikosnimike tarpeeksi vakava.
– Nimikkeitä on hyvin laidasta laitaan. Voi olla huumausainerikollisuutta, väkivaltarikoksia ja muita tämän tyyppisiä tekoja. Ei ole mitään erityisiä rikoksia, joiden nimikkeiden perusteella tehdään karkottamisia, vaan oleellista on se, mikä haitta on tapahtunut ja onko kyseessä sellainen rikos, että ulkomaalaislain mukainen karkottamisperuste löytyy.
Pitkään Suomessa olleiden EU-kansalaisten kohdalla karkotuskynnys on niin kutsuttujen kolmansien maiden kansalaisia korkeampi.
Suurimman osan karkotusesityksistä tekee poliisi. Noin puolet poliisin esityksistä päädytään hylkäämään.
Yli puolet poliisin karkotusesityksistä hylätään
Suomesta karkotetaan vuosittain noin sata ulkomaalaista rikosten perusteella. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä tehdyistä karkotusesityksistä puolet esityksistä on hylätty, aiempina vuosina luku on ollut noin 40 prosenttia.
Poliisin lisäksi rikosperusteisia karkotusesityksiä voi tehdä Rajavartiolaitos. Myös Maahanmuuttovirasto itse voi laittaa asian vireille. Maahanmuuttoviraston Lindberg arvioi, että tämän vuoden tilastot tulevat todennäköisesti tasoittumaan loppuvuodesta viime vuosia vastaaviksi.
Viime vuonna eniten karkotuspäätöksiä rikosten vuoksi tehtiin Viroon ja Irakiin. Tänä vuonna Afganistaniin ei ole karkotettu ketään, syynä todennäköisimmin maan turvallisuustilanne.
Karkottamisesityksen hylkäämiseen vaikuttaa esimerkiksi alaikäisten huollettavien määrä.
– Perhesiteet voi olla sellainen asia, joka painaa vaakakupissa todella paljon, samoin lapsen etu, jos henkilöllä on lapsia Suomessa. Siinä sitten arvioidaan, kuinka vakavista rikoksista on ollut kyse.
Lindberg painottaa, että jokaisen päätöksen taustalla on kokonaisharkinta.
Vuonna 2021 rikosten perusteella karkotettiin eniten Viron ja Irakin kansalaisia. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Karkotetaanko Milan Jaff?
Maahanmuuttoviraston Lindberg ei ota kantaa Milan Jaffin tapaukseen.
Muun muassa katujengioikeudenkäynneistä tunnetuksi tullut Milan Jaff on Irakin kurdi, jolla ei tiettävästi ole Suomen kansalaisuutta.
Hän on some-videoillaan kertonut saapuneensa Suomeen 16-vuotiaana vuonna 2017. Mikäli hän on ollut alaikäinen turvapaikanhakija, hänelle on todennäköisesti annettu määräaikainen, yksilölliseen inhimilliseen suojeluun perustuva oleskelulupa. Tällaista lupaa ei automaattisesti jatketa, kun henkilö täyttää 18 vuotta.
Tietoa Jaffin tämänhetkisestä oleskeluluvasta ei ole saatavilla. Helsingin hallinto-oikeuteen hän ei ole valittanut oleskelulupiin liittyvistä päätöksistä, mikä viittaisi siihen, että oleskelulupaa on päätetty jatkaa Jaffin täysi-ikäistyttyä.
Käräjäoikeuden puolella Jaff on tuomittu useista vakavista väkivaltarikoksista. Rikosten tekeminen on alkanut viimeistään vuonna 2019, jolloin Jaff on ollut 19-vuotias.
Lue myös: Milan Jaff lupasi yösijan sijoituspaikasta karanneelle 13-vuotiaalle ja raiskasi tämän – oikeus passitti katujengipomon mielentilatutkimukseen
Toistaiseksi pisimmän tuomionsa hän sai keväällä katujengijutussa, jossa hänet tuomittiin muun muassa tapon yrityksestä, törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä vapaudenriistosta kymmenen vuoden vankeuteen. Tuomiolla ei ole vielä lainvoimaa. Hän on ollut vangittuna yhtäjaksoisesti viime syksystä saakka, tuolloin hän oli 21-vuotias. Hän odottaa mielentilatutkimukseen pääsyä, kun käräjäoikeus katsoi hänet syylliseksi törkeään lapsenraiskaukseen ja raiskaukseen.
Jaffin rikokset ylittävät roimasti poliisin karkotusesityskynnyksen, eli hyvin todennäköisesti häntä tullaan esittämään karkotettavaksi siten, että päätös on voimassa heti vankilasta vapautumisen jälkeen. Ensikertalaisena hän istuu esimerkiksi kymmenen vuoden tuomiostaan puolet vankilassa, minkä jälkeen mahdollinen karkotuspäätös voidaan toimeenpanna tai odottaa lainvoimaista päätöstä säilöönoton turvin.
Rikosepäilykin voi riittää karkottamiseen
Maahanmuuttoasioihin perehtynyt asianajaja Ville Punto arvioi, että jos Jaffilla ei ole pysyvää oleskelulupaa, lähtöpassit Suomesta saattavat tulla vielä herkemmin. Maahanmuuttovirasto päättää karkotuksesta, mikäli jatko-oleskelulupaa ei rikosten takia myönnetä.
– Tällaisia päätöksiä tehdään, vaikka ei olisi edes tuomittuna rikoksesta, vaan puhutaan pelkästään rikosepäilyistä.
Tiettävästi 22-vuotiaalla Jaffilla ei ole lapsia, mutta Punton kokemuksen mukaan esimerkiksi alaikäiset huollettavat vaikuttavat harvoin karkotuspäätöksiin, jos toisella vanhemmalla on mahdollisuus huolehtia yhteisestä jälkikasvusta.
Lue myös: Katujengipomo Milan Jaff syytti Suomen viranomaisia vääristelystä: "Jengit on vaan kateellisia"
– Kynnys on tuntumani mukaan laskenut, karkotuspäätös tulee nykyisin paljon helpommin. Toista mahdollisuutta et Suomessa oikein saa. Yksikin rikostuomio voi riittää rikosperusteiseen karkotukseen, mutta silloin edellytetään jo vakavampaa rikosta. Määräaikaisten oleskelulupien kohdalla kynnys on matalampi, kun tehdään arvio yleisen turvallisuuden vaarantamisesta.
Kaikkiaan Maahanmuuttovirasto tekee karkotuspäätöksiä vuosittain yli tuhat, vuosina 2019-2020 jopa yli kaksi tuhatta.