Koronarokotteen kehitystyöstä saatiin viikko sitten kauan kaivattuja uutisia. Lääkeyhtiö Pfizer ja saksalaisyhtiö Biontech kertoivat, että yhtiöiden kehittämä koronarokote on estänyt 90-prosenttisen tehokkaasti koronaviruksen aiheuttaman taudin tehotutkimuksissa.
Tähän mennessä ainoa suoja virusta vastaan on ollut ihmisen oma immuunijärjestelmä – erilaisten koronaohjeistusten noudattamista unohtamatta.
MTV Uutiset kysyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekiltä, miten uusi rokote vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään ja mikä sen kehitystyössä on nyt kaikkein olennaisinta.
Miten koronarokote vaikuttaa ihmisen puolustusjärjestelmään?
Suoja muodostuu hiukan eri tavalla riippuen siitä, mitä tekniikkaa rokotteen valmistamisessa on käytetty.
Perusperiaate on kuitenkin se, että rokoteantigeenia vastaan syntyy ihmisen elimistössä immunologinen vaste, joka muodostuu vasta-aineista, niiden syntyä ohjaavista soluista sekä välittäjäaineista.
Lue myös: 8 kysymystä koronarokotteesta: Uskaltaako Pfizerin rokotteen ottaa? Kuinka paljon sitä tulee Suomeen ja ketkä rokotetaan ensin?
Mikä koronaviruksesta tekee sellaisen, ettei kehomme osaa jo suojautua siltä?
– Ihmisen elimistö osaa suojautua joiltakin virus- ja bakteerihyökkäyksiltä synnynnäisen immuniteetin avulla, mutta se ei yleensä riitä.
Sen lisäksi tarvitaan niin sanottua opittua immuniteettia, joka saadaan aikaan joko luonnon viruksen kohtaamisen tai rokotuksen avulla. Rokotus on yleensä paljon turvallisempi tapa saada suojaava immuniteetti kuin taudin sairastaminen.
Rokotuksen avulla elimistö opetetaan reagoimaan turvallisesti virukseen. Tässä syntyy parhaassa tilanteessa myös niin sanotusti immunologinen muisti, jonka varassa suojan kesto myös pitkittyy.
Kun ihminen seuraavan kerran kohtaa viruksen, hän ei enää sairastu, vaan opittu solutason muisti hoitaa tilanteen aivan huomaamatta.
Lue myös: Koronarokote saadaan käyttöön aikaisintaan puolen vuoden kuluttua, arvioi ministeriö – kaikkia suomalaisia ei välttämättä rokotettaisi
Kuinka pitkän suojan rokote voi antaa?
– Tämä riippuu paljon siitä, minkälainen rokote on. Koronarokotteiden kohdalla tätä emme vielä tiedä. Tarvitsemme lisää tutkimustietoa.
Onko mahdollista, ettei ihminen sairastu koronaan koskaan rokotuksen saatuaan?
– Ihmisen immuunijärjestelmän kauneus on juuri se, että kun ihminen kohtaa viruksen tai bakteerin, ensin tulee äkkinäinen hyökkäys. Sen jälkeen solut kypsyvät ja jäävät ihmiseen, syntyy immunologinen muisti.
Kun kohtaat viruksen seuraavan kerran, solut aktivoituvat hyvin äkkiä. Ne ryhtyvät muodostamaan vasta-aineita ja estävät viruksen menemisen elimistöön. Silloin toivotaan, että ihminen ei enää sairastu koronatautiin.
Lue myös: Onko Pfizerin lupaava rokote myös Suomen tuleva koronarokote? Rokoteasiantuntija Mika Rämet: "Oletan näin"
Voiko ihminen saada viruksen rokotteesta huolimatta, mutta hän ei kuitenkaan sairastu?
– Emme vielä tiedä tätä. Voi olla niin, että rokote estää virustartunnan kokonaan, tai sitten virus tulee limakalvoille ja pysyy siellä jonkin aikaa. Mahdollista on myös, että rokotettu voi levittää ympärilleen virusta, mutta hänelle itselleen ei tule tautia. Tätä tutkitaan parhaillaan.
Eläinkokeissa on usealla koronarokotteella saatu näyttöä siitä, että rokotuksen jälkeen tapahtuneen altistustilanteen jälkeen eläin ei myöskään levitä virusta.
Lue myös: Lupaavassa koronarokotteessa erityinen piirre: Säilytettävä 70 asteen pakkasessa – vaatii poikkeusjärjestelyjä
Mitä asioita koronavirusta vastaan kehitettävässä rokotteessa on pitänyt erityisesti huomioida?
– Kaikki rokotteet hyödyntävät nyt selville saatua immunologista tietoa. Tiedetään, että koronaviruksen piikkiproteiini ja sitä vastaan kehitetyt vasta-aineet ovat tärkeitä. Sen lisäksi rokotteessa voi olla tehosteaineita, joilla saadaan immunologinen vaste vielä voimakkaammaksi.
Tarkoitetaanko piikkiproteiinilla viruksen osaa, jonka avulla virus tarraa isäntäsoluun ihmisessä?
Kyllä. Viruksen piikissä on useita eri kohtia, joilla on merkitystä siihen, kuinka hyvin virus pystyy kiinnittymään ihmisen limakalvoille ja tunkeutumaan soluun. Tietoa näistä kohdista käytetään rokotuskehityksessä.
Tässä artikkelissa kerrotaan tarkemmin viruksen "proteiinipiikistä": Koronaviruksessa on sama “väkänen” kuin hivissä ja ebolassa – tutkija kertoo järkytyksestään HS:lle: “Käytännössä syljemme sitä puhuessamme”
Kuinka paljon ja millaisia koronarokotteita on tällä hetkellä kehitteillä?
– Rokoteaihioita on tällä hetkellä lähes 300, joista 54 on kliinisissä ihmistutkimuksissa. Näistä kymmenen on siinä vaiheessa, että katsotaan todellakin, kuinka hyvin ne suojaavat ihmistä koronataudilta.
Mukana on ihan uusia rokotteita, mutta myös vanhempaan teknologiaan pohjaavia rokotteita kuten adenovirusvektorirokotteita, viruspartikkelirokotteita inaktivoituja rokotteita, proteiinialayksikkörokotteita, joihin laitetaan tehosteaineita sekä eläviä heikennettyjä rokotteita.