Miten lähestymiskieltoa voidaan valvoa? Viranomaisilta kannatusta tekniselle valvonnalle vakavissa tapauksissa

Lausunnoissa kuitenkin todetaan, että muun muassa valvonnan toteutustapoja ja resursointia tulee selvittää tarkemmin jatkovalmistelussa.

–  Pidän työryhmän ehdotuksista tärkeimpänä ehdotettua sähköistä valvontaa. Sähköinen valvonta parantaisi lähestymiskiellon tehokkuutta ja lisäisi kiellolla suojattavan turvallisuutta, katsoo esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia lausunnossaan.

Sen mukaan valvonta lisäisi lähestymiskieltoa rikkovan henkilön kiinnijäämisriskiä ja vähentäisi jatkamisvaaraa.

–  Ehdotus ”pantavalvonnasta” on kannatettava, mutta sen toteuttamiseen saattaa liittyä teknisiä ongelmia, joita ei ehkä ole täysin otettu huomioon, kanslia sanoo.

Lähestymiskiellon sähköisen valvonnan toteuttamisessa käytettäisiin paikannustekniikkaa. Valvontajärjestelmään ohjelmoitaisiin laajennettua lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa alue, jolla oleskelu on kielletty.

Järjestelmään tulisi automaattisesti hälytys, jos kieltoon määrätty menisi kielletylle alueelle.

Oikeusministeriö asetti vuosi sitten maaliskuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida keinoja lähestymiskiellon tehokkuuden parantamiseksi, lähestymiskieltojen rikkomisen vähentämiseksi ja lähisuhdeväkivallan uhrin turvallisuuden lisäämiseksi. Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä päättyi torstaina.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lisäkustannuksia tuomioistuinlaitokselle

Mietinnössä ehdotetaan uutena keinona, että tuomioistuin voisi päättää laajennettuun lähestymiskieltoon liitettävästä sähköisestä valvonnasta, jos se olisi välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi.

Tällä hetkellä GPS-paikannukseen perustuva sähköinen valvonta on käytössä muun muassa valvotussa koevapaudessa ja siviilitöihin sijoitettujen sekä opintoluvalla vankilan ulkopuolella opiskelevien vankien valvonnassa.

Ehdotuksen mukaan paikannukseen perustuva valvonta koskisi sekä lähestymiskieltoon määrättyä ja lähestymiskiellon hakijaa.

Lähestymiskieltoa koskevaa lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lähestymiskiellon noudattamista valvoo poliisi ja Rikosseuraamuslaitos vastaisi lähestymiskiellon teknisestä valvonnasta.

–  Tekninen valvonta muodostaa keskusvalvomolle ympärivuorokautisen monitoroinnin ja yhteydenpitotehtävien kanssa tehtäväkokonaisuuden, jonka huomioiminen resurssien riittävyyden kannalta on olennaista, Rikosseuraamuslaitos toteaa lausunnossaan.

Tuomioistuinvirasto katsoo, että sähköisestä valvonnasta säätäminen olisi omiaan tehostamaan vakavimmissa tapauksissa määrättäviä lähestymiskieltoja. Se arvioi, että muutos aiheuttaa vuositasolla ainakin 700  000–800  000 euron vuosittaiset lisäkustannukset tuomioistuinlaitokselle.

Myös Oikeuskanslerinviraston mielestä sähköinen valvonta tietyissä vakavissa tilanteissa on kannatettava, mutta sekin kantaa huolta resursseista.

–  Ilman koulutusta ja riittäviä resursseja lainsäädännön uudistuksilla ei ole riittävässä määrin toivottavia vaikutuksia. Toisaalta uudistus voi pidemmällä tähtäimellä vähentää viranomaisten työtä vähentämällä esimerkiksi lähestymiskieltojen rikkomisia ja kotihälytysten määrää.

Perusoikeuksien rajoitus

Tietosuojavaltuutettu peräänkuuluttaa lausunnossaan, että valvontaan määrätystä henkilöstä kerätyt tiedot tulee säilyttää tarkoituksenmukaisella tavalla eikä pidempään kuin tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä.

Asianajajaliitto puolestaan kiinnittää huomiota siihen, kuinka sähköinen valvonta lähestymiskiellon yhteydessä toimii, jos kieltoon määrätty vastustaa vaikkapa valvontalaitteiden asentamista.

Liitto sanoo myös, että sähköinen valvonta vartaloon kiinnitettyine laitteineen on merkittävä perusoikeuksien rajoitus, joka edellyttää huolellista perusoikeuksien punnintaa.