Suomalaisten sisua koetellaan. Suomen mielenterveys ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara kertoo, miten mieli kestää taloudellista epävarmuuden ja lisääntyvien rajoitusten alla.
Koronapandemia on ajanut valtaosan ihmisistä kotiin. Talous jatkaa syöksykierrettään ja maailmalta kantautuu epämiellyttäviä uutisia, eikä selkeää vastausta siihen, kauanko tilanne tulee jatkumaan tällaisena, ole. Moni voi kokea ahdistusta kaiken myllerryksen ja epävarmuuden keskellä. Tilanne voi olla hankala erityisesti lapsiperheille ja yksin asuville.
Suomen mielenterveys ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara vieraili MTV Uutisten Uutisaamun vieraana puhumassa suomalaisten henkisestä jaksamisesta. Hänen mukaansa korona näkyy erityisesti valtakunnallisen kriisipuhelimen kautta. Noin viidennes kaikista vastaanotetuista puheluista koskee koronaa.
– Ne on niitä ihan arkisia asioita, mitä on jo uutisoitu. Larivaara kertoo.
Soittajia huolettaa tilanteet, joissa itse tai läheinen kuuluu riskiryhmään, työasioihin liittyvät huolenaiheet ja yleinen pelko ja ahdistus vallitsevasta tilanteesta. Myös oma jaksaminen ja perhearjen pyörittäminen huolettavat.
Larivaara kertoi myös nuorille suunnatusta Sekasin-chat -palvelusta, joka on Suomen Mielenterveysseuran koordinoima chat hanke. Tällä hetkellä nnoin 10–15 prosenttia aloitetuista keskusteluista ovat koronakärjellä. Korona puhuttaa ja huolettaa siis kaikenikäisiä suomalaisia.
Karanteenissa on useita mieltä kuormittavia tekijöitä
Suomalaisia kuormittaa tällä hetkellä moni huoli. Yleisimpiä ovat karanteenin kesto, pelko sairastumisesta ja tiedonsaanti, eli kuinka hyvin pystyy löytämään ajantasaista tietoa sairaudesta. Monia pelottaa myös sosiaalisten suhteiden ja ennen kaikkea fyysisten suhteiden kaventuminen. Epävarmuutta herättää myös se, saako tarvittaessa lääkkeitä ja lääketieteellistä apua.
– Sitten on myös toimeentulosta heräävä huoli, Larivaara summaa.
Monella tunteet voivat myös ailahdella
– Yleensä pelko ja huoli nousevat ensimmäiseksi pintaan, Larivaara kertoo. Myös viha, hämmennys, epätietoisuus ja ärtyneisyys ovat yleisiä tunnetiloja. Karanteeni voi herättää jopa posttraumaattisen stressin oireita, univaikeuksia ja fyysisisä reaktioita. Reaktiot voivat olla yllättäviä ja itselle epätavallisia.
– Jotkut saattavat lamaantua, kun taas toinen muuttuu kiihtyneeksi ja alkaa touhuta aktiivisesti kaikenlaista ja seurata uutisia. Me olemme aika yksilöllisiä näissä reaktioissamme, Larivaara sanoo.
Päihteiden käyttöä Larivaara ei suosittele, vaikka ahdistavassa tilanteessa monen tekisikin mieli hakea lohtua pullosta.
– Nyt olisi hyvä hetki pidättäytyä päihteiden käytöstä. Päihteet voivat laukaista monenlaisia asioita ihmismielessä ja voivat vaikuttaa omaan toimintaan sekä hyvinvointiin, hän kertoo.
Jos huomaa ajautuvansa ikäville raiteille omien ajatusten ja hyvinvoinnin kanssa, Larivaara muistuttaa perusasioista.
– Seuraa asiallista tiedonvälitystä, mutta seuraa sitä kohtuudella, hän kertoo.
Ajatukset on hyvä välillä siirtää jonnekin ihan muualle.
Arkirytmistä on myös hyvä pitää kiinni
– Pyri nukkumaan, syö aamupalaa säännöllisesti, nouse sängystä ylös ja pue päälle. Eli rakennetaan jonkinlainen rytmi siihen uudenlaiseen arkeen, Larivaara ohjeistaa.
Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on myös erittäin tärkeää, vaikka olosuhteet ovatkin haastavia. Larivaara toivoo, että ihmiset pitäisivät yhteyttä etäyhteyksin muihinkin läheisiin ja ystäviin, kuin niihin, jotka asuvat saman katon alla.
Pidä huolta psyykkisestä ja fyysisestä kunnosta liikkumalla luonnossa.
– Ulkoilu on edelleen ollut onneksi mahdollista ja luonnossa liikkuminen on hyvää niin mielelle, kuin myös fyysisesti, Larivaara muistuttaa.
Omaa mieltä voi yrittää rauhoittaa tekemällä itselle mieluisia ja mukavia asioita.
– Mieti, mitkä näissä oloissa mahdolliset asiat tuntuvat sinusta miellyttäviltä ja tuottaisivat mielihyvää ja rentoutumista, Larivaara ohjeistaa.
Konkreettisesti hän suosittelee rentoutumisharjoituksia, jos itsensä rauhoittaminen muilla konsteilla tuntuu haastavalta. Keskity perinteisiä hyvää mieltä tuoviin aktiviteetteihin.
Vältä paniikkia
Koronakriisi kuitenkin tuntuu syvenevän päivä päivältä ja huonoja uutisia on jo ruuhkaksi asti. Jotkut ovat pohtineet jopa, kerrotaanko kansalle koko totuutta. Miten paniikin lietsomiselta vältyttäisiin?
Larivaara kertoo itse luottavansa suomalaisiin viranomaisiin ja siihen, että kansalle kerrotaan kaikki tarvittava tieto kriisistä.
– On fiksua ajatella, ettei meitä turhaan säikytellä, vaan pyritään antamaan rauhoittavia viestejä kertomalla, että tämä tilanne on aika lailla hallinnassa, Larivaara sanoo.
Kaikki ulkona liikkumista rajoittavat toimenpiteet ja esimerkiksi Uudenmaan rajojen väliaikainen sulkeminen ovat keinoja rajoittaa yleistä paniikkia ja luoda turvallisuuden tunnetta.
Larivaara toivoo, että suomalaiset antavat tälle tilanteelle merkityksen. Hän kehottaa pohtimaan sitä, kuinka suomalaiset katsovat tätä ajanjaksoa esimerkiksi viiden vuoden päästä.
– Opimmeko tästä yhteisönä ja yksilöinä, kuinka toimimme kriisin aikana, hän summaa.