Eri terveyspalvelujen laadun vertaileminen on monimutkainen savotta, koska ihminen voi sairastua ja häntä voidaan hoitaa hyvin monin eri tavoin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:llä on paraikaa meneillään terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hanke, jolla laatuvertailusta halutaan tehdä mahdollista.
Mutta millaisia tietoja kansalaiset tarvitsevat tehdessään päätöksiä siitä, mistä hoitonsa hakevat, THL:n hankejohtaja Pia Maria Jonsson?
– Ihmiset ovat varsin erilaisia ja voivat haluta katsoa erilaisia tietoja. Varsinkin pitkäaikaisissa ja kroonisissa taudeissa on suuri merkitys yleisellä kohtelulla, informoinnilla ja vuorovaikutuksella potilaan ja henkilökunnan välillä, hän kertoo.
– Potilaita kiinnostaa myös, missä määrin komplikaatioita syntyy ja leikkaukset onnistuvat. Jokainen meistä haluaa varmastikin turvallista hoitoa. Yksi laadun ulottuvuus on hoitoon pääsy, eli kauanko joutuu jonottamaan. Viiveitä voi olla myös hoitoprosessin sisällä, ja sekin voi kiinnostaa.
Aluksi kuusi rekisteriä
THL:n pilottihankkeessa on lähdetty ensimmäiseksi rakentamaan kuutta rajallista rekisteriä. Niiden avulla aiotaan vertailla reumatautien, diabeteksen, eturauhassyövän, hiv-tartunnan, iskeemisen sydäntaudin ja selkäkirurgian hoitojen laatua ja niiden tuloksia.
Alkavana vuonna ensimmäisiin rekistereihin lisätään vielä joku psykiatrian laaturekisteri.
– Mukaan on haluttu saada suuria ja merkittäviä kansantauteja, mutta myös sellaisia diagnooseja, joista on valmiiksi jonkinlaista kokemusta tai rakennuspalikoita kansallisen laaturekisterin luomiseen, Jonsson kertoo.
Hoitotulosten vertailu on monimutkaista, koska erilaiset tilanteet vaativat erilaisia mittareita. Esimerkiksi infektioiden kohdalla voidaan vertailla parantuneiden määrää. Diabeteksessa katsotaan hoitotasapainossa pysymistä ja komplikaatioilta välttymistä. Syöpätautien kohdalla yksi keskeinen mittari on elossapysyminen ja se, miten kauan potilas pystyy elämään normaalisti
– Hieno puoli on myös se, että pystymme tutkimaan hoitojen vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta arkipäivän tilanteissa. Muutenhan terveydenhuoltoa rakennetaan paljon kokeellisen tutkimustiedon varaan. Arkinen terveydenhuolto ei kuitenkaan vastaa sitä kokeellista tutkimusta, ja sitä eroa on syytä tutkailla ja aina pyrkiä parantamaan tuloksia, Jonsson kertoo.
Rekistereistä on apua niin paikallisen laadun parantamiseen, sairaanhoitopiirien ja maakuntien vertailuun kuin potilaiden ja kansalaisten informointiin siitä, miten eri hoitoyksiköt toimivat.
– Kansallisilla toimijoilla on tietysti velvollisuus seurata, että laatu on tasaista kautta maan. Tämä on yhdenvertaisuuden yksi keskeinen asia. Usein siitä puhutaan kuin kyse olisi vain palveluverkosta ja siitä, mihin hoito keskittyy, mutta kyse on myös siitä, että kaikki saavat yhtä laadukasta hoitoa, Jonsson sanoo.
Terveyspalvelut vaakakuppeihin laaturekisterien avullaMistä saa parasta terveydenhoitoa Suomessa mihinkin vaivaan? Kysymykseen vastaaminen on maallikolle nyt vaikeaa ellei mahdotonta, sillä terveyspalveluiden vertailuun on niukasti keinoja. Kaikenlaista tietoa kyllä kerätään, mutta sitä kootaan eri paikkoihin vaihtelevilla metodeilla, jotka eivät usein ole vertailukelpoisia keskenään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n hankejohtaja Pia Maria Jonsson kertoo, että esimerkiksi potilastietojärjestelmät vaihtelevat eri puolilla maata. Ratkaisua ongelmaan haetaan Jonssonin johtamassa THL:n hankkeessa, jossa kehitetään terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä. Tarkoitus on kehittää toimintatapoja terveyspalvelutietojen kokoamiseksi ja pohtia, kuinka niiden vertailu tehtäisiin mahdolliseksi myös tavallisille ihmisille, jotka haluavat päättää, minne hakeutuvat hoitoon. – Hyötykäyttöjä rekistereille on monia niin paikallisen laadun parantamisessa, sairaanhoitopiirien ja maakuntien vertailussa kuin potilaiden ja kansalaisten informoinnissa siitä, miten eri hoitoyksiköt toimivat, Jonsson sanoo. Asiakaspalaute tärkeää Jonssonin mukaan laaturekisteriin kerättäisiin tietoja kolmenlaisista asioista: hoidettujen potilaiden tilanteista ja vaivoista, tehdyistä tutkimuksista ja hoidoista sekä hoitojen tuloksista. – Näitähän voidaan sitten yhdistellä niin, että pystytään vertailemaan hoitokäytäntöjä ja esimerkiksi sitä, missä määrin yksiköt pitäytyvät käypä hoito -suosituksissa. Hoitotuloksia vertailtaessa voidaan ottaa huomioon, miten vaikeita tai helppoja vaivoja potilailla missäkin yksikössä on. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Kirsi Varhilan mukaan hoidon laadun arvioinnissa halutaan ottaa huomioon terveydenhuollon asiakkaan näkökulma. Asiakaspalaute on yksi tärkeimmistä mittareista, joka vertailtavaksi halutaan. Tiedot myös halutaan saada verkkoon. – Tulevassa valinnanvapausmaailmassa asiakas pääsee laatutietoihin käsiksi nettipohjaisten sähköisten järjestelmien kautta, jotta hän voi vertailla terveydenhuollon palveluyksiköitä, Varhila kertoo. Sen suhteen Varhila on epäileväinen, että järjestelmän avulla pääsisi näkemään yksittäisen lääkärin tai muun terveysalan ammattihenkilön tietoja. Moinen vaatisi hyvin suuria muutoksia lainsäädäntöön. – Mutta palveluyksikkökohtaisiin laatutietoihin voidaan päästä. Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskukset sekä sairaalat. Vertailua vaivan perusteella Työ tulee kestämään vielä vuosia, mutta rekisterien valmistuttua asiakas voisi vertailla palvelujen laatua esimerkiksi yleisimpien diagnoosien perusteella tai tietyn alueen sisällä. – Jos potilas on menossa erikoissairaanhoitoon suurimmissa ryhmissä, kuten kaihi-, lonkka- tai polvikirurgiassa, hänelle tarjotaan pääsy sähköiseen tietokantaan, jossa esitellään klinikoiden tuloksia ja komplikaatioita. Tietoa hoidon laadusta voidaan jakaa myös paperilla, THL:n Jonsson kertoo. – Meidän ei tarvitse keksiä pyörää aivan alusta. Kansallisia laaturekistereitä on kaikissa muissa Pohjoismaissa, pitkin poikin Eurooppaa ja anglosaksimaissa. THL:n rekisterihankkeelle on tällä hetkellä rahoitus vuoteen 2020. |