Terveydenhuollon professori toivoo, että Helsingin kaupungin maksuton malli otetaan käyttöön joka puolella Suomea.
– Olen Helsingin kaupungin noudattaman linjauksen kannalla. Helsingin kaupungissa kenenkään kaupunkilaisen ei tarvitse maksaa terveyskeskuskäynnistä, toteaa Helsingin yliopistossa työskentelevä terveydenhuollon professori Kristiina Patja.
– Sama pitäisi olla ehdottomasti kaikkialla Suomessa. Se olisi tasapuolista, yhdenvertaista, sillä eihän työterveyshuollossakaan käynnistä tarvitse mitään maksaa.
"Suomessa maksuosuus on EU:n korkein"
Professorin mukaan Suomessa on valittu linja, jossa kansalaisen maksuosuuden on annettu kasvaa. Mielikuva ja todellisuus ovat ristiriidassa.
– Meillä on kuitenkin tällainen ajatus siitä, että meillä on tällainen universaali terveydenhuoltojärjestelmä, joka rahoitetaan verovaroin. Se todellisuus on kuitenkin jotain muuta.
Suomalaisessa terveydenhuollossa kansalaisen maksuosuus on itse asiassa EU:n korkein, sanoo Patja.
– Verojen tai työnantajamaksujen jälkeen keskimäärin se osuus, joka tulee kansalaisen taskusta näiden muiden maksujen jälkeen, on 21 prosenttia eli jo viidesosa. Se on kyllä tosi korkea, toteaa professori.
– En usko, että suomalaiset ovat erityisen iloisia siitä, että olemme kansalaisten maksuosuudessa johdossa, arvioi professori.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Lääkkeitä jätetään hankkimatta
Patja kertoo, että asiakasmaksut kohdistuvat ihmisiin, jotka ovat sairaita ja käyttävät paljon palveluita.
Vaikka asiakasmaksuissakin on maksukatto, mutta jos kuukausitulot on noin 1400 euroa, niin Patjan mukaan alkuvuodesta, ennen kuin maksukatto tulee täyteen, niin terveyspalveluihin ei välttämättä ole varaa.
– On myös huomattava, että korvaus alkaa juosta vasta, kun lääkekatto täyttyy, ja siinä katto on aika korkea. Ihmiset jättää ehkä käymättä tai siirtää käyntejä ja myös jättää hankkimatta lääkkeitä.
Maksukaton seuranta potilaalta viranomaisille
Lääkekaton lisäksi on olemassa asiakasmaksukatto. Professorin mukaan asiakasmaksukaton seuranta pitäisi siirtää, lääkekaton tavoin, potilaalta viranomaistaholle.
– Ehdottomasti pitäisi siirtää. Kun sairastuu vakavasti, tai huolehtii omaisensa terveyspalveluista, olisi todella tärkeää, että emme lisäisi kohtuuttomasti kustannuspainetta kaikista sairaimmille ja heikoimmille.
Vuosiomavastuu eli lääkekatto tarkoittaa summaa, jonka enintään maksat korvausjärjestelmään kuuluvista lääkkeistäsi vuoden aikana. Vuonna 2025 vuosiomavastuu on 633,17 euroa.
Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuoden 2025 alusta maksukatto on 762 euroa.