Miten pärjäsivät Suomen johtajat? Tällaisia arvosanoja ministerit saivat ylioppilaskirjoituksista

Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat tänään äidinkielen tekstitaidon kokeella. Monelle lukiolaiselle abikevät on henkisesti raskas puserrus. Huoli kokeiden tuloksista ja lukion jälkeisestä tulevaisuudesta voi tuntua musertavalta.

Raskainta ahdistusta saattaa kuitenkin keventää tieto siitä, että jopa Suomen hallituksessa istuu esimerkiksi ruotsin kielen kokeen rimaa hipoen läpäisseitä poliitikkoja. 

MTV Uutiset kasasi istuvien ministereiden ylioppilaskokeiden arvosanoja heidän avustajilleen ja sihteereilleen lähetetyillä kyselyillä. Tietoja täydennettiin MTV:n uutisarkistosta sekä ministereiden omilta verkkosivuilta löytyvillä tiedoilla.

Arvosana cum laude approbatur on arvioista yleisin ja se myönnetään noin neljäsosalle tietyn aineen kirjoittajista.

Laudaturiin yltää keskimäärin viisi prosenttia kirjoittajista. Hylätyn arvosanan saa suurin piirtein yhtä suuri joukko. Arvosanat jakautuvat normaalijakauman, niin sanotun Gaussin kellokäyrän mukaisesti. 

Arvosanaa eximia cum laude approbaturia, eli eximiaa tai e:tä ei ministereiden todistuksissa juurikaa näe, sillä se otettiin käyttöön vasta vuonna 1996. 

Juha Sipilä, pääministeri

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kirjoitti ylioppilaaksi Puolangan lukiosta vuonna 1980 ja valmistui myöhemmin diplomi-insinööriksi.

Sipilä kirjoitti äidinkielestä, pitkästä matematiikasta ja reaaliaineesta laudaturit, kielten kokeissa hän ei menestynyt yhtä komeasti:

Äidinkieli L

Ruotsi C

Englanti M

Matematiikka, pitkä oppimäärä L

Saksa, lyhyt oppimäärä C 

Reaali L 

Timo Soini, ulkoasiainministeri

Kaitaan lukiosta Espoosta vuonna 1981 valmistunut ulkoministeri Timo Soini (ps.) kirjoitti ylioppilaskokeissa kaksi laudaturia. Lukion jälkeen opinnot jatkuivat yliopistossa, mistä hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1988.

Äidinkieli: L

Ruotsi: M

Englanti: M

Reaali (historia ja uskonto): L

Jussi Niinistö, puolustusministeri

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kirjoitti Vantaan Hämeenkylän lukiosta ylioppilaaksi vuonna 1989.

Neljä laudaturia ja yhden magnan todistukseensa kopannut Niinistö jatkoi opiskelujaan Helsingin yliopistossa. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1998.

Äidinkieli: L

Ruotsi: L

Englanti: L

Reaali: L

Pitkä matematiikka: M

Petteri Orpo, valtiovarainministeri

Satakunnassa sijaitsevasta Säkylän seudun lukiosta vuonna 1989 kirjoittanut valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) valmistui myöhemmin Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi.

Äidinkieli: L

Ruotsi: B

Englanti: C

Reaali: L

Pitkä Matematiikka: B

Pirkko Mattila, sosiaali- ja terveysministeri

Vuonna 1983 Oulun normaalikoulun lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) menestyi ylioppilaskokeissaan mallikkaasti. Lukion jälkeen Mattila on opiskellut sairaanhoitajaksi ja filosofian maisteriksi sekä hankkinut amk-opettajan pätevyyden. 

Äidinkieli: L

Ruotsi: L

Englanti: L

Reaali: L

Anu Vehviläinen, kunta- ja uudistusministeri

Savonlinnan Taidelukiosta kunta- ja uudistusministeriksi ponnistanut Anu Vehviläinen (kesk.) sai ylioppilaslakkinsa vuonna 1982. 

Vehviläinen sai kirjoituksissa äidinkielestä ja valitsemastaan reaaliaineesta parhaan mahdollisen arvosanan eli laudaturin. Ruotsin kielen ylioppilaskokeen hän puolestaan läpäisi rimaa hipoen. Vehviläinen kirjoitti siitä approbaturin, joka on alin hyväksytty arvosana ennen hylättyä arvosanaa, improbaturia.

Äidinkieli: L

Ruotsi: A

Englanti: B

Reaali: L

Juha Rehula, perhe- ja peruspalveluministeri

Hallituskumppaninsa ministeri Anu Vehviläisen tapaan ruotsin kielestä välttävän arvosanan ylioppilaskokeissa saanut perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula loisti ylioppilaskirjoituksissa kielten sijaan reaaliaineen kokeessa. 

Ylioppilasmerkonomiksi vuonna 1986 Lahden kauppaoppilaitoksesta valmistunut Rehula opiskeli myöhemmin myös sosionomiksi Tampereen yliopistossa.

Äidinkieli: C

Ruotsi: A

Englanti: B

Reaali: L

Jari Lindström, oikeus- ja työministeri

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, vaan ammattitutkinnon.

Ennen poliitikon uraansa hän on työskennellyt paperimiehenä ja suorittanut myös laborantin opintoja

Anne Berner, liikenne- ja viestintäministeri

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on käynyt saksalaisen koulun, jossa hän on suorittanut saksalaisen lukion päättötutkinnon. Suomalaista ylioppilastutkintoa myöskään hänellä ei ole.

Berner valmistui kauppatieteiden maisteriksi Svenska handelshögskolanista, eli Hankenista vuonna 1986. 

Hanken on ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu, jolla on toimintaa Helsingissä ja Vaasassa.

Paula Risikko, sisäministeri

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) valmistui ylioppilaaksi vuonna 1979 Alahärmän lukiosta. Opintojaan hän jatkoi Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksessa ja myöhemmin Oulun sairaanhoito-oppilaitoksessa, Kuopion yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.

MTV Uutiset ei saanut Risikolta tietoja hänen ylioppilaskokeidensa tuloksista. Hän on kertonut aiemmin Ilta-Sanomille menestyneensä kokeissa kehnosti ja kirjoittaneensa vain lubenterin paperit. Siitä huolimatta Risikko väitteli terveystieteiden tohtoriksi vuonna 1997. 

Kimmo Tiilikainen, maatalous- ja ympäristöministeri

Imatran Vuoksenniskan yhteiskoulun lukiosta vuonna 1985 ylioppilaaksi kirjoittanut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on sihteerinsä mukaan saanut ylioppilasarvosanan kuudesta aineesta: viisi laudaturia ja yhden magnan. 

Mika Lintilä, elinkeinoministeri

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on ylioppilas vuosimallia 1986. 

Ministeri kertoo verkkosivuillaan tehneensä värikkään työuran politiikan ulkopuolella muun muassa pullakuskina, rauhanturvaajana sekä talouspäällikkönä Pouttu oy:ssä.

Lintilä valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi vuonna 2000.

MTV Uutiset ei tavoittanut Lintilää.

Kai Mykkänen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) sai valkolakin vuonna 1998. Tapiolan lukiossa opiskellessaan Mykkänen otti osaa lukion oppilaskunnan toimintaan. 

Mykkänen opiskeli myöhemmin valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistossa. Hän tutki gradussaan veronkierron vaikutusta tuloveron tuottoon venäjällä verojärjestelmän muutoksessa.

Äidinkieli: L

Ruotsi: L

Englanti: E

Matematiikka: E

Reaali: L

Venäjä: E

Sanni Grahn-Laasonen, opetus- ja kulttuuriministeri

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2002. 

Äidinkieli: L

Ruotsi: E

Englanti: M

Ranska: M 

Lyhyt matematiikka: E

Reaali: L