Asiantuntija-arvioiden mukaan kevät näyttää, miten Ukraina kestää Venäjän käymää rajua kulutussotaa. Upseeriliiton seminaarissa puhuneet sotilasasiantuntijat sanovat Ukrainan menestyksen olevan paljon länsimaiden materiaali- ja koulutusavun varassa.
Viron puolustusvoimien everstiluutnantti Rainek Kuurna muistuttaa Venäjällä olevan yhä paljon sotilaallisia resursseja, mutta sodan pitkittyminen on riski myös Venäjälle itselleen.
– Venäjällä on laaja armeija. Heillä on Siperiassa asti resursseja. Pitkä kulutussota hyödyttää sotilaallisesta näkökulmasta Venäjää. Mutta venäläisen yhteiskunnan ja politiikan kannalta en ole varma, että pitkä sota on heille hyödyksi, Kuurna pohti MTV Uutisille.
Toistaiseksi Venäjältä ei ole juuri raportoitu sisäisiä levottomuuksia tai laajoja protesteja sotaa vastaan, vaikka sodassa on kuollut eri arvioiden mukaan reilusti yli 100 000 venäläistä sotilasta.
Kuurna puhui muiden sotilasasiantuntijoiden kanssa tiistaina Upseeriliiton ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa.
Lue myös: "Aiempaa luovempi tapa tapattaa kokonainen sukupolvi" – Venäjä onkii taas hyökkäysoppia ensimmäisestä maailmansodasta
"Ukrainalla on toivoa"
Asiantuntija-arvioissa toistettiin moneen otteeseen, että Ukraina on riippuvainen länsimaiden antamasta materiaali- ja koulutusavusta.
Ukrainalla on kuitenkin toivoa, vaikka sen tilanne ei ole helppo.
– Ukrainalla on mahdollisuuksia, mutta emme saa huijata itseämme. Venäjällä on laaja armeija, resursseja ja mahdollisuuksia mobilisaatioon. Aloitteen saaminen ei ole helppoa ukrainalaisille, mutta länsimaiden avun turvin he pyrkivät saamaan aloitteen, Kuurna sanoo.
Kuurna on monen muun tavoin ollut yllättynyt siitä, että Venäjä on monin paikoin ajautunut Ukrainassa vaikeuksiin.
– Minulle ei tullut yllätyksenä se, kuinka hyvin Ukraina on menestynyt. Ukrainalaiset ovat kehittyneet paljon viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Se on ollut yllättävää, kuinka väärin Venäjän armeija on arvioinut Ukrainan kyvykkyyttä.
Kevään aikana selviää, kuinka hyvin Ukraina kestää Venäjän käymää kulutussotaa, jossa kärsitään puolin ja toisin suuria sotilas- ja kalustotappioita.
Seminaarin asiantuntija-arvioissa todettiin myös se, että sodassa on paljon epävarmuustekijöitä ja taisteluiden lopputulos on jossain määrin myös arpapeliä.
7:05
Minne Ukrainan vastahyökkäys tulee kohdistumaan? Sotilasprofessori kehottaa kohdistamaan katseen tiettyyn paikkaan.
Yhteistyötä lisää Suomen kanssa
Suomen Nato-jäsenyys varmistunee nopeasti sen jälkeen, kun Unkari ja Turkki jossain vaiheessa ratifioivat Suomen hakemuksen.
Jäsenyys voi toteutua esimerkiksi kesän aikana.
Viro on jo Naton jäsen. Kuurna odottaa ja toivoo puolustusyhteistyön entisestään syvenevän.
– Odotamme kovasti Suomea Naton jäseneksi. Hyvä yhteistyömme tiivistyy entisestään Itämeren alueella. Näin odotan ja toivon. Aion itse harjoitella suomen kieltä.
1:58
Riittääkö Ukrainan suorituskyky vastahyökkäykseen keväällä? Tätä mieltä on Maanpuolustuskorkeakoulun sotilastieteen professori Marko Palokangas.