Turkki on ollut otsikoissa viime viikot astuttuaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan, syyttäen maita terroristeiksi katsomiensa kurdiaktivistien tukemisesta.
Viimeksi Turkki on antanut ymmärtää, että Ruotsin valtio olisi aseistanut Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta AT4-kertasingoin. Todisteeksi on julkaistu kuvia, joissa kerrotaan olevan PKK-joukoilta takavarikoituja kertasinkoja. Asiasta on uutisoinut muun muassa Yle.
Uutisia kurdijoukkojen hallusta löytyneistä kertasingoista on kertonut Turkin valtiollinen uutistoimisto Anatolia. Maan yleisradio taas veti ilmeisesti kuvista johtopäätöksen, että Ruotsi on suoraan aseistanut kurdijoukkoja.
Lue myös: Erdogan turkkilaismedialle: "Terroristijärjestöjä tukevia Suomea ja Ruotsia ei pidä hyväksyä Natoon, koska se on turvallisuusjärjestö"
"Häkellyttävä ja aika lailla täysin mahdoton ajatus"
SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Merki arvioi, että kansainvälinen näkyvyys on juuri sitä, mitä Turkki tilanteessa haluaa. Lisäksi Turkin tavoitteena on tehdä asekaupasta ja sen valvonnasta politiikkaa.
Merkillä ei ole epäilyksiä siitä, etteivät asetakavarikot olisi aitoja. Hän kuitenkin varoisi tekemästä niistä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
– On ihan oletettavaa, että näitä aseita voi olla ja löytyä Kurdistanista. Se taas, että Ruotsin valtio olisi tässä kaupassa mitenkään mukana on hyvinkin häkellyttävä ja aika lailla täysin mahdoton ajatus, Merki toteaa.
Lue myös: Suomen johto keskustelee Erdoganin ja Stoltenbergin kanssa huomenna
Taustalla todennäköisesti laittomien asekauppojen ketju
Hänen mukaansa laittomassa asekaupassa on myynnissä paljon erilaisia aseita eri maista, ja AT-4-kertasinkojen päätyminen mustaan pörssiin ei ole yllättävää. Sen päättely kuitenkin, miten aseet Kurdistaniin ovat päätyneet on hänen mukaansa hankalaa.
– Ensimmäinen asekauppa on luultavasti ollut laillinen, mutta aika usein alkaa laittomien asekauppojen ketju, ja sen jäljittäminen on usein lähes mahdotonta, hän kommentoi.
Hän uskoo, että Turkkikin tietää jo, että aseet ovat todennäköisesti päätyneet Kurdistaniin mustasta pörssistä tuntemattoman välitysketjun päätteeksi. Se nostaa Ruotsin kuitenkin tikun nokkaan tehdäkseen politiikkaa.
Hän muistuttaa, että Suomi, Ruotsi ja koko EU on sitoutunut asekaupan valvontaan. Hän ehdottaisi keskustelussa asetelmien kääntämistä ja Turkin pyytämistä auttamaan laittoman asekaupan kitkemisessä.
Lue myös: Venäjän uhka on Erdoganille mahdollisuus ja Suomen Nato-hakemus tilaisuus: "Turkissa diplomatia on vaihtokaupan muoto"
Kauanko Erdogan seisoo portsarina Suomen Nato-jäsenyydelle? "Hyvä osoitus siitä, että Nato ei ole mikään paratiisi", toteaa Pöllöraati
8:33
Miten Turkissa puhutaan Suomen Nato-hakemuksesta? Asiantuntija haastattelussa.