Turkki estää Suomen tietä Natoon – mistä voisi löytyä ratkaisu? Ulkoministeri Pekka Haavisto MTV Uutisille: Tässä kestää viikkoja

Turkin tämänhetkinen halu estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on tällä hetkellä viheliäinen kivi pohjoismaisessa Nato-kengässä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui eilen puhelimessa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa. Myös diplomaatit pitävät alati yhteyttä.

Ulkoministeri Haavisto ei kuitenkaan paljasta, onko mistään asioista Suomen ja Turkin välillä päästy jo yhteisymmärrykseen.

– Nyt on liian aikaista vielä viitata siihen. Katsotaan tarkkaan näitä Turkin huolia ja erilaisia vastauksia niihin, Haavisto sanoo MTV Uutisille.

– Diplomatialle pitää nyt varata joitakin päiviä tai mahdollisesti joitakin viikkoja. Katsotaan miten tämä menee.

Haaviston mukaan moni Nato-maa toivonee, että kysymys olisi käsitelty, kun Nato-maat kokoontuvat huippukokoukseen Madridiin 29.–30. kesäkuuta. 

Haavisto: Jo Suomen linjan selventäminen auttaa

Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan maahan yhteensä 33 terroristiksi väittämäänsä kurdia ja Erdoganin vastustajaa. Lisäksi tuki esimerkiksi eräille kurdijärjestöille pitäisi lopettaa ja asevientikielto Turkkiin lopettaa.

Julkisuuteen on siis esitetty kovia vaatimuksia, jotka puuttuvat Suomen ja Ruotsin sisäisiin asioihin ja voivat loukata oikeusvaltioperiaatteita.

Moni on miettinyt, miten tilanne voisi ratketa niin, että Turkki voisi kasvonsa säilyttäen hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyden.

– Monet näistä asioista saattavat olla sellaisia, että selvennetään ihan se linja, mitä Suomi on tähän mennessäkin noudattanut, esimerkiksi PKK:n suhteen, jota pidämme terroristijärjestönä. Tavallaan näitä vastauksia halutaan vielä selvemmin.

PKK on kurdien autonomiaa ajava työväenpuolue, jolla on ollut myös aseellista sissitoimintaa ja jonka EU on luokitellut terroristijärjestöksi. Turkki on vaatinut luovutettavaksi terroristeiksi syyttämiään ihmisiä, joilla on kytköksiä PKK:hon.

Ministeri Haaviston mukaan Turkkia on valaistu siitä, että Suomi pitää itse tarkkaa huolta siitä, ettei maassamme valmistella terrorismia. 

Suomi langetti Turkkiin asevientikiellon monen muun EU-maan tavoin, kun Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille 2019. Haavisto ei suorasanaisesti kiellä, etteikö asevientikieltoon liittyviä asioita voitaisi miettiä osana tilanteen ratkaisua.

– Totta kai täytyy katsoa aina tilanne kentällä. Nämä ovat tapauskohtaisia lupia: mihin ja kenen käyttöön tällaiset materiaalit menevät, mutta niistä ei oikeastaan nyt voi sanoa sen enempää, Haavisto sanoo.

Miksi Turkki on nyt vaikea?

Moni asiantuntija on arvioinut, ettei Turkin hankalaksi heittäytymisessä ole kyse ainakaan pelkästään Suomen ja Ruotsin väitetyistä terroristeista vaan aivan muista kysymyksistä.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä jarruttamalla Turkki voisi esimerkiksi yrittää vaikuttaa Yhdysvaltoihin, joka erotti Turkin hävittäjäohjelmastaan vuonna 2019, kun Turkki osti Venäjältä S-400-ohjusjärjestelmän.

Uutistoimisto Bloombergin lähteiden mukaan Turkki voisi hyväksyä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset, jos se pääsisi takaisin F-35-hävittäjäohjelmaan.

Ulkoministeri Haaviston mukaan tällaiset asiat ovat varmasti Turkin toiminnan taustalla, vaikka todellisia motiiveja hankaluuksiin voi nyt vain arvailla.

– Varmasti on niin, että viestejä on myös muiden kuin Suomen ja Ruotsin suhteen, Haavisto sanoo.