Miten Suomen nuoret sensaatiot onnistuivat jysäyttämään EM-jättipaukun? Kihelmöivä arvio tulevaisuudesta: ”Kyllä minä näen”

Nathalie Blomqvist ja Ilona Mononen juoksivat huikeilla suorituksillaan suomalaisten sydämiin yleisurheilun EM-kisoissa. Blomqvist paahtoi 5000 metrillä viidenneksi uudella Suomen ennätysajalla 14.44,72. Myös Mononen teki 3000 metrin esteissä uuden SE:n 9.23,28 ja oli kuudes.

Näiden kahden huippuonnistujan lisäksi Suomen joukkueessa oli muitakin kovan tason kestävyysjuoksijoita. Nina Chydenius oli komeasti 8:s 10 000 metrillä, Topi Raitanen 15:s 3000 metrin esteissä ja Eveliina Määttänenkin lasketaan kestävyyspuolen onnistujaksi 800 metrin välieräpaikallaan.

Tällaiseen määrään kovia kansainvälisen tason juoksijoita ei olla totuttu suomalaisessa kestävyysjuoksussa moneen vuoteen. Mistä se oikein johtuu?

– Siihen on varmasti monta hyvää syytä. Ensimmäinen asia on urheilijat. On löytynyt sellaisia urheilijoita, jotka ovat lähteneet huippu-urheilupolulle, kestävyysjuoksun lajivalmentaja Rami Virlander sanoo.

Tulokset eivät EM-kisoissa tulleet täysiin puskista, sillä urheilijat olivat tehneet lupaavia tuloksia jo pitkin alkukautta, mutta tähän kauteen lähdettäessä ei osattu vielä tällaista menestystä odottaa. Nyt korjataan viime vuosien kovan työn tulosta.

– Meillä on tosi hyviä esimerkkejä ja malleja pohjoismaista. Ja sitten luulen, että tärkeitä ovat olleet Topi Raitasen ja Sara Lappalaisen esimerkit muutama vuosi sitten. Ei ole ollut nuorilla epäilystä, etteivätkö voisi pärjätä. Asenneilmasto on hyvä tällä hetkellä, Virlander selittää.

Aikuisten tason huipulle on noustu nuorten kisojen kautta.

– Juoksijoita on aika hyvin sisällä nuorten arvokisoissa, ja vähän menestystäkin on tullut siellä. On ollut sellaisia urheilijoita, joiden on ollut hyvä lähteä sille huippu-urheilijan polulle.

Valmentajat laittaneet itsensä likoon

Virlander nostaa esiin urheilijoiden lisäksi valmentajien tärkeyden. Suomessa on tällä hetkellä paljon osaavia kestävyysjuoksuvalmentajia, ja tietotaito on todella huippuluokkaa.

– Meillä on aika monta hyvää valmentajaa, jotka ovat tehneet hommia pitkään tai heillä on oma vahva juoksutausta.

Virlander mainitsee esimerkiltä Topi Raitasen, Camilla Richardssonin ja Nathalie Blomqvistin valmentajat.

– Esimerkiks Janne Ukonmaanaho, Jukka Keskisalo ja Tom Andtbacka,. Valmentajat ovat myös laittaneet itsensä likoon. He tekevät paljon töitä juoksijoiden taustalla, että tällainen kehitys on mahdollista, Virlander kiittelee.

– Valmennukseen liittyen näkisin, että valmennuksen linjaan on tosi hyvä luottamus. Tällä hetkellä pohjoismaissa ja suomessa tiedetään kestävyysharjoittelusta aika paljon. Ollaan hyvillä jäljillä siitä, miten voi kehittyä parhaiten.

Tässä yhteydessä pitää mainita myös Ilona Monosen valmentaja Mikko Rajaniemi ja Eveliina Määttäsen valmentaja Jan Petrac. Kaikki mainitut valmentajat ja urheilijat ovat onnistuneet luomaan erittäin toimivan yhteistyön, jonka kautta tekeminen ja suorituksen ovat nousseet kovalle tasolle.

Virlander nostaa vielä kolmanneksi syyksi menestykseen harjoittelun, ja siitä erityisesti sen, että korkean paikan harjoittelu osataan Suomessa hyödyntää erittäin hyvin.

– Aikaisemminkin on ollut urheilijoita, jotka hyödyntävät sitä, mutta nyt on enemmän urheilijoita, jotka tekevät mittavia määriä korkean paikan harjoittelua sekä ulkomailla että kotimaassa.

Mitaleja tulevista arvokisoista

Näissä kisoissa ja tällä kaudella erityisesti nuoret naisjuoksijat ovat nousseet kohinalla kansainväliselle hupulle. Vaikka kisoissa ei Raitasen lisäksi ollut mukana kestävyysjuoksuissa kuin Mika Kotiranta 10 000 metrillä, haluaa Virlander nostaa esiin myös Suomen miesjuoksijat.

– Itse uskon, että meillä on miehissäkin nousua. Paras menestys on tullut naisissa ja siellä on hyviä tyyppejä. Kestävyysjuoksussa on sekä nuoria miehiä ja nuoria naisia nuorten puolella.

– Esimerkiksi Mustafe Muuse on juossut hyvin ja Santtu Heikkinen myös. Naisten puolella on vain realisoitunut paremmin, Virlander pohtii.

Myös tulevaisuus näyttää lupaavalta.

– Siellä on ihan nuorten ennätyksiä rikottu. Alueellinen nuorten maajoukkueryhmä on koko ajan suurentunut, ja sinne pääsee vain rikkomalla tulosrajoja. Ketkä sieltä sitten nousevat huipulle asti, se nähdään lähivuosina.

Suomella ei ole moneen vuoteen ollut näin laajaa kestävyysjuoksun tasoa kuin nyt. Kenties se vielä tulevina vuosina realisoituu jalometallin muodossa, ja miksei useampanakin mitalina samoista kisoista.

– Kyllä minä näen, että se voi olla aika lähellä. Edellisistä kisoista tuli mitali ja näissäkin ollaan oltu todella lähellä, Virlander miettii.

– Juoksijoilla on hyvä ikähaarukka. Kyllä tässä Euroopan tasolla näen, että meillä on useampi urheilija, jotka tulee taistelemaan kärkisijoista tässä useampina vuosina.