Hallitus on valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla määritellyt aiempaa tarkemmin teemat, joihin EU-elpymispaketin miljardeja tullaan käyttämään.
EU-elvytyksestä Suomeen jaettavat miljardit tullaan Vanhasen mukaan käyttämään "neljään pilariin".
Suomi tulee satsaamaan ensinnäkin vihreään siirtymään. Suomi haluaa olla Euroopan päästöttömässä energiantuotannossa, ja vaikutukset tulevat näkymään hankkeina liikenteessä ja asuntojen lämmityksessä.
Toinen pilari on digitalisaatio. Valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa esille nostettiin esimerkiksi 5G- ja 6G-verkot sekä kvanttitietokoneet, mutta myös ylipäätään suomalaisten arjen palvelut.
Rahaa hoitotakuun saavuttamiseksi
Työllisyyttä ja osaamista halutaan vahvistaa esimerkiksi lisäämällä erilaisia tutkimuspanostuksia sekä sujuvoittamalla työperäistä maahanmuuttoa.
Ministeri Vanhasen mukaan tämän pilarin tukirahaa tullaan ohjaamaan myös koronasta kärsineille aloille, kuten matkailu- ja kulttuurialoille.
Neljäs pilari liittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hoitovelkaa aiotaan purkaa ja suomalaisten pääsyä hoitoon nopeuttaa esimerkiksi digitalisaatiolla.
– Tulemme käyttämään tätä muun muassa hoitotakuujärjestelmän saavuttamiseksi, Vanhanen kertoi.
Hallitus on luvannut, että jokainen suomalainen pääsee hoitotakuun myötä perusterveydenhuollossa viikossa kiireettömään terveyskeskustasoiseen hoitoon.
Rahaa tulee käyttää uuden luomiseen
Rahaa pyritään jakamaan aidosti elvyttävästi: euroja halutaan antaa kohteisiin niin, että yksityisen sektorin investoinnit ja taloudellinen toimeliaisuus lähtevät vauhtiin.
– Tätä pakettia ei pidä käyttää tavanomaisen toiminnan jatkamiseen, vaan aidosti uuden luomiseen, Vanhanen kommentoi.
Lukumääräisesti erilaisia hankkeita tulee olemaan paljon.
– Kuulin, että joku tämmöinen ministeriökooste oli, jossa oli 187 Excel-riviä hankkeita. Ministeriryhmä ei ole ottanut sitä edes käsittelyyn, mutta tämä kertoo vain siitä, että onneksi meillä on olemassa hankkeita, Vanhanen sanoi.
Valtiovarainministeri kuitenkin painotti, ettei jaettava raha saa myöskään pirstaloitua liiaksi.
Jo aiemmin Vanhanen on myös sanonut, ettei rahaa tulla keskittämään raide- tai tiehankkeisiin.
Suomi on paketin nettomaksaja
Alustava ohjelma siitä, mihin rahaa tullaan käyttämään, toimitetaan komissiolle tasan kuukauden päästä 15. maaliskuuta. Virallinen suunnitelma toimitetaan huhtikuun lopussa.
Viralliset päätökset siitä, minkä yrityksien ja kuntien hankkeille rahat tarkalleen ottaen jaetaan, tehdään vasta kun komissio on hyväksynyt Suomen suunnitelman.
Suomi tulee maksamaan EU:n elvytyspaketista näillä näkymin noin 6,6 miljardia euroa ja saamaan siitä noin 2,7 miljardia euroa. Tarkat luvut määrittyvät, kun kuva koronakriisin aiheuttamista talousongelmista tarkentuu.
Elvytyspaketti on herättänyt kovaa vastustusta. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat jättäneet välikysymyksen, josta keskustellaan eduskunnassa huomenna tiistaina.
Myös kokoomus on jättänyt oman välikysymyksensä.