Suomi on saanut valmiiksi alustavan suunnitelmansa siitä, miten se käyttäisi osuutensa EU:n elvytysrahasta tulevien vuosien aikana. Puolet rahoista eli yli miljardi euroa kerralla on menossa erilaisiin ilmastohankkeisiin ja noin neljännes edistäisi digitalisaatiota. Reilut 30 prosenttia käytettäisiin tutkimukseen ja kehitykseen.
– Painotus on enemmän uudistamisessa kuin elvytyksessä. Autamme sekä ihmisiä että yrityksiä valmistautumaan koronan jälkeiseen aikaan, sanoi suunnitelman esitellyt valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Elpymisväline jakaantuu useaan ohjelmaan, josta elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan suurin. Tällä tietoa Suomi saa RRF:stä kaikkiaan 2,1 miljardia euroa. Lopullinen määrä selviää kesällä 2022.
Komissio arvioi vielä suunnitelman ja ratkaisee lopulliset hankkeet. Suomi toimittaa lopullisen version suunnitelmastaan komissiolle 29. huhtikuuta.
Tässä kohtaa ei otettu kantaa yksittäisten hankkeiden rahoitukseen. Hankepäätösten aika on sen jälkeen, kun rahoitus siirtyy osaksi Suomen kansallista talousarviota tämän vuoden aikana.
Vähentäisi kuusi prosenttia Suomen päästöistä
Vanhasen mukaan investointeja on tarkoitus vauhdittaa vipuvaikutuksella. Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä on tavoitellut suunnitelman valmistelussa vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta.
Alustavan arvion mukaan liikkeelle voisi saada yli kolmen miljardin edestä yksityisiä investointeja.
– Investoinnit vähentävät potentiaalisesti Suomen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi eli kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin kuusi prosenttia Suomen päästöistä, valtiovarainministeri sanoi.
Vanhanen on valmistelevan ministerityöryhmän puheenjohtaja.
Rahaa myös kriisistä eniten kärsineille aloille
Suomen käytössä olevat varat jaetaan neljän teema-alueen sisällä erilaisiin hankkeisiin. Teemat ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys- ja osaamistason nostaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen.
Osa rahoituksesta on määrä suunnata myös koronakriisistä erityisesti kärsineiden matkailualan, luovan talouden ja tapahtuma-alan kasvutarpeisiin.
Elpymisvälineen rahat eivät saa mennä tavanomaiseen toimintaan, vaan niillä pitää luoda uutta.
Tavoitteena on erityisesti kasvihuonepäästöjen vähentäminen kustannustehokkaasti ja kiertotalouden edistäminen.
Jotta laina elpymispaketin perustamiseksi voidaan ottaa, kunkin 27 jäsenmaan on hyväksyttävä budjettipäätös kansallisella tasolla.