Puurakentamisen edistäminen on otettu tavoitteeksi useammassakin hallitusohjelmassa. Niin myös nykyisin voimassa olevassa. Jotta sanoista päästään tekoihin, on asetettu laajapohjainen työryhmä, jota vetää Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs:
"Puurakentaminen on Suomessa jotenkin unohtunut ja jäänyt lapsipuolen asemaan. Nyt haluamme sen asuntorakentamisessa tasavertaiseen asemaan muiden kanssa siten, että sitä käytettäisiin siellä, missä se on luontevasti paras ratkaisu. Isot rakentajat pitäisi saada innostumaan puun käytöstä ja oppimaan uusia tekniikoita.
Puutahan meillä riittää: on laskettu, että jos Suomen koko asuntotuotanto rakennettaisiin puusta, se vaatisi puuta 250 000 kuutiometriä. Täsmälleen sen verran Suomen metsät kasvavat vuorokaudessa!"
JKA 24.10.2004
Pientaloissa tämä on ymmärrettävää. Mutta entäs kerrostalojen kohdalla?
"Työryhmässä on lähdetty siitä, että kerrostalorakentamisessa puun käyttöä ei voida olennaisesti lisätä. Maksimi on yleisesti ottaen kolmen kerroksen kohdalla. Kansahan kuitenkin haluaa pientaloja ja niiden kohdallahan puu on sekä ekologinen että asuinympäristöön erityisen hyvin sopiva. Kokonaisia uusia alueita pitäisikin rakentaa puusta."
Helsingin Lehtovuori on hyvä ja usein esillä oleva esimerkki niin sanotusta "tiiviistä ja matalasta" kaupunkirakentamisesta.
"Lehtovuoressa tiiviydessä on päästy maksimiin. Kun tiiviydestä puhutaan on muistettava, että se on suhteellinen käsite. Lehtovuori sijaitsee Helsingissä; isoissa keskuksissa tiiviydellä voidaan tarkoittaa eri asiaa kuin pienemmillä paikkakunnilla."
JKA 24.10.2004
Lahden Karisto onkin mainio esimerkki toisesta "TIIMA" -kohteesta. Tämä Suomen suurin, tiivis, matala ja moderni puukaupunkialue on rakenteilla linnuntietä neljän kilometrin päähän Lahden keskustasta, Kymijärven rannalle. Aloituskorttelissa on käynnissä kymmenkunta kohdetta. Kunnallistekniikan rakentaminen alueen keskustaan on alkamassa - sinne tulevat alueen palvelut. Julkiset palvelut rakennetaankin heti alussa. Enimmillään, joskus vuosien kuluttua, alueella voi asua 10 000 ihmistä. Projektipäällikkö Tero Vanhanen:
"Silloin saadaan vielä säilytettyä luonnonläheisyys. Kaikki talot ovat alle kolmikerroksisia, julkisivujen on oltava puuta tai esimerkiksi höylähirttä."
JKA 24.10.2004
Vanhanen täsmentää sanan "moderni" sisältöä:
"Laatikkoarkkitehtuurista tai tyylisuunnasta ei tässä todellakaan ole kysymys. Karistossa sana moderni tarkoittaa modernia asumista: kaukolämpöä, mahdollisuutta päästä autolla omaan pihaan. Moninaisuus on valttia. Jokaiselle löytyy jotakin. Ja luonto on lähellä. Täällä on paljon puistoja ja aukioita sekä kujanteita. Neitseellistä metsää on kymmeniä hehtaareja. Mittakaava on ihmisen mukainen.
Asukasrakenne on kylämäinen, lapsettomista nuorista pareista senioripariskuntiin. Tähän pyritään myös tuottajarakentamisella, joka tarjoaa esimerkiksi nuorelleparille kolmion; kun sitten on sitouduttu alueeseen, voidaan rakentaa oma talo."
JKA 24.10.2004
Vanhanen muistuttaa, että tiivis ja matala rakentaminen ei todellakaan sulje pois avaruutta:
"Katsotaan vaikkapa Pispalaa tai Porvoon vanhaa kaupunkia. Siellä voi todeta, että voidaan rakentaa hyvinkin tiiviisti, kun huolehditaan siitä, että olohuoneen ikkunasta avautuva näköala on kaunis."
Ensimmäiset asukkaat muuttavat Karistoon vielä tämän vuoden aikana. Tonttienkoko on 400 - 1400 neliömetriä ja hintahaitari 10000 - 40000 euroa.