Wolt-ruokalähettinä työskentelevä Mohammed Musah kertoo tienaavansa keskimäärin 5 632 euroa kuussa. Nyt hänet karkotetaan Suomesta vedoten liian suuriin tuloihin.
Maahanmuuttoviraston päätösessä lukee: Yrittäjän jatkolupahakemus oleskeluluvalle – hakija karkotetaan kotimaahansa. Mutta miksi? Asiasta uutisoi ensimmäisenä Karjalainen.
Musah saapui Suomeen yliopisto-opintojensa perässä, mutta valmistui koronapandemian keskelle. Kun Musah ei heti löytänyt töitä omalta alaltaan, ryhtyi hän tekemään töitä Wolt-ruokalähettinä. Woltissa työntekijät työskentelevät yrittäjinä, joten Musah haki lähettityöskentelynsä aikana yrittäjän oleskelulupaa. Hän sai kielteisen päätöksen – syynä muun muassa liian suuret tulot.
Epätoivoinen tilanne
Musah kertoo olevansa pois tolaltaan tilanteen vuoksi.
–Ensin viranomaiset kertovat, että saadakseni perheeni Suomeen, minun on tienattava tietty summa rahaa, 2 900 euroa nettona. Se antoi minulle motivaation tehdä pitkää päivää. Tein kahdeksan kuukautta 12–tuntisia päiviä. Nyt he toteavat, että tienaan liikaa.
Musah yrittää yhdistää perheensä ja tuoda kolme lastaan ja vaimonsa Suomeen. Siksi Musah on tehnyt pitkiä työpäiviä keskittyen tuloihinsa, ja ylittänyt vaaditun tulotason.
– En tiedä mitä tekisin Ghanassa. Olen rakentanut elämääni tänne ja haluan perheeni Suomeen. Haluan lapsilleni suomalaisen koulutuksen.
Suuret tulot epäilyttävät viranomaisia
Suuret tulot ovat näyttäytyneet oudolta viranomaisille. Näyttöä vilpistä tai siitä, että rahaliikenteessä olisi harmaata taloutta, ei ole.
MTVUutiset on nähnyt Ely-keskuksen osapäätöksen sekä Maahanmuuttoviraston karkottamispäätöksen dokumentit.
Yrittäjien oleskeluluvissa osapäätöksen tekee Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (Ely), jonka jälkeen Maahanmuuttovirasto (Migri) tekee lopullisen päätöksen. Migrin karkottamispäätöksessä sovelletaan ulkomaalaislakia, jossa huomioidaan yrittäjän liiketoiminnan kannattavuuden lisäksi kokonaisharkintaa. Siinä vaikuttavat erityisesti siteet Suomeen ja perhesiteet.
Musahin osapäätöksessä todetaan, että kuukausittaiset tulot ovat liian suuret ja epäsuhtaiset lähettien yleiseen tulotasoon nähden. Lisäksi päätöksessä todetaan, ettei voida varmistaa, että kirjanpito antaa totuudenmukaisen kuvan yritystoiminnasta. Epäilynä on, että yrittäjä maksaisi muille osapuolille työn tekemisestä kiertäen veroja ja muita lakisääteisiä maksuja. Tästä ei kuitenkaan ole näyttöä, mutta sitä ei voida päätöksen mukaan sulkea täydellä varmuudella pois.
Musahin kiistää tehneesä pimeää työtä.
Ystävän mielestä päätös kohtuuton – mutta tuttu maahanmuuttaneille yrittäjille
Musah on tuttu näky Ali Girayn omistamissa ravintoloissa. Musah toimittaa Girayn ravintoloiden ruokaa asiakkaille ja työn lomassa he ovat ystävystyneet. Giray on myös tulkki ja toimii Suomen yrittäjien maahanmuuttaneiden yrittäjien verkostossa.
– Minusta Musahin karkottamispäätös on kohtuuton ja perustuslain vastainen. Ei ihmistä saa karkottaa ahkeruuden perusteella.
Giray on todistanut Musahin tilanteen monen muunkin maahanmuuttajan kohdalla.
– Suomessa oleskelu- ja työlupajärjestelmä asettaa rajat, joiden raameissa pitää toimia, mutta myöhemmin tästä samasta toiminnasta voidaan rankaista. Tämä on todellisuutta monelle maahanmuuttajalle. Ihmisen on vaikea kotoutua ja kehittää itseään tällaisessa järjestelmässä, toteaa Giray.
– Kokonaisharkintaa käytetään liian mielivaltaisesti. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia kohdellaan eri tavalla, vaikka työmotivaatio olisi kova. Monet ovat valmiita tekemään todella pitkää päivää saadakseen elää yhdessä perheensä kanssa.
Woltin mukaan tulos mahdollinen
Woltin perustajaosakas ja lähettiyhteistyön vastuullisuudesta vastaavan Juhani Mykkäsen mukaan yli 5 000 euroon yltävä tulos on mahdollinen.
–Lähettien tulotason keskimääräinen arviointi on haastavaa, koska vaihtelu on niin suurta, mutta julkisuudessa lähettien on kerrottu yltävän jopa 8 000 - 9 000 euron kuukausiansioihin, sanoo Mykkänen.
Mykkänen toteaa, että harmaan talouden tapauksia, joissa rahaa teetetään pimeästi kolmannen osapuolen kautta, on ilmennyt Suomessa hyvin vähän.
– Emme yleensä kommentoi yksittäistapauksia, mutta olemme saaneet kyseiseltä lähetiltä luvan kommentoida tapausta. Meillä saatavissa olevien tietojen perusteella kyseessä on normaali työtä tehnyt lähetti, joka on laskuttanut meitä.
Ely ei kommentoi yksittäistapauksia
Ely, joka on tehnyt Musahin osaluvan kielteisen päätöksen, toteaa, että heillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus hakijoihinsa nähden, eivätkä vahvista tai kommentoi Musahin tapausta.
– Ely-keskus arvioi yritystoiminnan kannattavuuden edellytykset, ja onko hakijan toimeentulo turvattu oleskeluluvan voimassaoloajan, totaa Uudenmaan Ely-keskuksen yrityskehittämisen johtava asiantuntija Katja Kultalahti.
Ely-keskuksen mukaan toimeentulon tulee muodostua yritystoiminnasta. Kannattavuutta arvioidaan liiketoimintalaskelmien, liikeidean ja liiketoimintasuunitelman perusteella. Jo toimivassa yrityksessä arvioidaan muun muassa kirjanpitoraportit.
Tapauksia arvioidaan myös kokonaisvaltaisesti ja tapauskohtaisesti.
Maahanmuuttoon erikoistunut asianajaja: tuttu ilmiö
Maahanmuuttoon erikoistuneen asianajaja Ville Puntolle tämän tyyliset tapaukset ovat tuttuja. Hän käsittelee työssään työperustaiseen ja yrittäjyyteen liittyvää maahanmuuttoa.
– Tuore ilmiö on, että ennen Ely-keskukset ovat arvioineet vain yritystoiminnan kannattavuutta, mutta nykyään he arvioivat myös kirjanpidossa ilmeneviä poikkeamia, toteaa Punto. Kirjanpidolla viitataan yrittäjän tilinpäätökseen, joka on Musahin tapauksessa epäilyttävän suuri.
Alustatalous on muuttanut yrittämisen muotoja ja teettää uudenlaista työtä ely-keskuksille. Alustatalous mahdollistaa monelle maahanmuuttajille työnteon. Oleskeluluvan evääminen pelkän harmaan talouden epäilyn perusteella on kuitenkin suhteellisen tuore ilmiö, vaikka Ely-keskus kiistää linjansa muuttuneen.
Musah ihmettelee, miksi korkeakoulutettu ja liikaa tienaava ihminen karkotetaan Suomesta. Hänelle on annettu 30 päivää poistua maasta, tai hänet karkotetaan. Musah aikoo valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.