"Monitoimiohjus" – Tätä Trumpin mahdollinen valinta vaatisi Suomelta

Länsimaissa on ehkä jopa kauhun sekaisin tuntein pohdittu, miten puolustusyhteistyö Yhdysvaltain kanssa sujuu, jos maan entisestä presidentistä Donald Trumpista tuli jälleen maan presidentti. Presidenttiehdokkaat eivät odota tulevaa kauhistellen. 

Ensi vuonna Suomi ei ole ainut maa, jossa valitaan presidenttiä – myös Yhdysvalloissa käydään vaalit, tosin vasta syksyllä. 

Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ovat vastakkain istuva presidentti, demokraattien Joe Biden sekä maan entinen presidentti, republikaanien Donald Trump.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen on kannustanut kaikkia Yhdysvaltain liittolaisia miettimään strategioita siltä varalta, että Trump palaa presidentiksi.

Suomi on nyt Naton jäsen ja lisää sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa DCA-sopimuksella. Olisiko kuitenkin niin, ettei Yhdysvallat sitoutuisi kaikkiin sopimuksiin, jos Trump olisi vallan kahvassa kiinni?

– Ei se taida mennä ihan noin. Tätä täytyy katsoa monitoimiohjuksena, presidenttiehdokas Alexander Stubb (kok.) toppuuttelee pelokkaimpia.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Trumpin kanssa on tultu aiemminkin toimeen

Presidenttiehdokas Mika Aaltola muistuttaa, että kun Trump oli presidenttinä, hänen kanssaan tultiin toimeen.

– Hän satsasi enemmän Euroopan puolustukseen kuin [Barack] Obama aikoinaan. Trump on aika jämäkkä, mutta hän on myös aika haluton käyttämään Yhdysvaltojen sotilaallista voimaa, Aaltola sanoi.

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto kertoo keskustelusta, jonka kävi Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Haavisto oli kysynyt pääsihteeriltä suoraan, oliko Trumpin presidenttikauden aikana Natossa ahdasta.

– Stoltenberg vastasi, että Yhdysvallat piti kiinni kaikista miehistö- ja rahoituslupauksistaan, vaikka kritisoi koko ajan Eurooppaa siitä, ettei Eurooppa tee tarpeeksi. 

– Tämä on yksi mahdollisuus, Trumpin mahdollisella tulevalla kaudella, että linja pysyy samana, Haavisto toteaa.

Sekä Stubbin että Aaltolan mukaan Suomen on pidettävä kiinni hyvistä ja läheisistä kahdenkeskeisistä yhteyksistään Yhdysvaltoihin – ei vain presidenttiin vaan myös muihin maan päättäviin elimiin. 

Trumpin valinta presidentiksi Stubbin mukaan hetkauttaisi kyllä, mutta hänen kanssaan ”selvitään”.

– Heidät [Trumpin hallinto] pitää saada ymmärtämään, että Suomi on luottopakki kolmesta syystä: vahva puolustus, Nato ja DCA-sopimus, Stubb sanoo.

Halla-aho ja Urpilainen korostavat Euroopan omaa puolustusta

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen on niin ikään luottavainen sen suhteen, että hän tulisi toimeen Trumpin kanssa tilanteessa, joissa he molemmat olisivat presidenttejä.

– Komissaarina olen vastannut 126 maasta ja tavannut hyvin erilaisia presidenttejä ja tullut kaikkien kanssa toimeen, vaikka olen ollut totaalisen eri mieltä heidän kanssaan.

– Henkilökohtaisesti en ole Trumpin mahdollisesta valinnasta huolissani. 

Oli Yhdysvaltain presidenttinä Biden, Trump tai sittenkin joku muu, Urpilainen olisi presidenttinä aktiivinen Euroopan suuntaan, jotta eurooppalaiset maat nostaisivat puolustusmäärärahat kahteen prosenttiin kunkin maan BKT:sta.

– Euroopan pitää pystyä seisomaan vahvemmin omilla jaloillaan, Urpilainen kiteyttää.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho on Urpilaisen kanssa pitkälti samoilla linjoilla. Hänen mukaansa tässä hetkessä kannattaisi murehtia Trumpin mahdollisen valinnan sijaan sitä, miksi Eurooppa on tällä hetkellä niin riippuvainen Yhdysvalloista puolustuksensa osalta.

– Sen sijaan, että katselemme kauhistuneena meren yli, meidän kannattaa pohtia, miksi me teemme itse niin vähän. 

– Jos Naton eurooppalaiset jäsenmaat tekisivät itse enemmän oman alueensa turvallisuuden takaamiseksi ja puolustamiseksi, meidän ei tarvitsisi olla kauhusta kankeana aina, kun Yhdysvalloissa on presidentinvaaleja, Halla-aho tokaisee. 

Lue myös nämä MTV:n Suureen vaalitenttiin liittyvät artikkelit:

Lue myös:

    Uusimmat