Presidentinvaalikeskustelut ottivat varaslähdön Talk Helsinki -keskustelutapahtumassa, jossa olivat mukana perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho, vihreiden tukema Pekka Haavisto, keskustan tukema Olli Rehn ja Mika Aaltola (sit.). Haavisto, Rehn, ja Aaltola keräävät parhaillaan kannattajakortteja valitsijayhdistystensä kautta.
Presidentiksi halajavat keskustelivat Venäjän ja Ukrainan sodasta.
Vasemmalta, presidenttiehdokkaat Mika Aaltola, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho ja Olli Rehn presidenttiehdokkaiden paneelissa keskustelutapahtuma Talk Helsingissä iltapäivällä.
Jussi Halla-aho ei näe neuvottelujen tietä tällä hetkellä hyvänä.
– En näe, mistä Venäjän kanssa pitäisi tällä hetkellä neuvotella, kun tähän kriisiin on olemassa yksi ratkaisu, ja se on se, että Venäjä lopettaa sodan.
Halla-aho ei kuitenkaan usko, että ainakaan Venäjän nykyinen johto lopettaisi sotaa ilman mittavaa sotilaallista tappiota.
Olli Rehn sanoi olettavansa, että Vladimir Putin pyrkii pitkittämään sotaa Yhdysvaltojen syksyn 2024 presidentinvaalien yli. Venäjän toivona olisi Donald Trumpin valinta, joka murentaisi Yhdysvaltojen ja Euroopan yhtenäisyyttä. Tämä taas avaisi Venäjälle mahdollisuuksia sodan voittoon.
– Sen takia on aivan ensiarvoisen tärkeää, että me pidämme kiinni lännen ja Euroopan yhtenäisyydestä, joka on osoittautunut paljon paremmaksi kuin mitä pelättiin.
Ukrainan tukemisesta Pekka Haavisto toi esiin, että Euroopassa tulee ottaa huomioon myös tukijamaiden oman puolustuksen tarpeet.
– Tulee myöskin sellainen raja vastaan, jolloin pitää laskea omien Leopard-tankkien määriä ja ammusten määriä siinä tilanteessa, että konflikti laajenisi.
Vaikka Ukrainaa olisi hyvä auttaa vielä enemmän, materiaali pitää saada korvattua.
Lue myös: Mika Aaltola torjuu puheet poliittisesta kokemattomuudesta: "Se on kyllä vähän roskaa"
Aaltola: Ilmastonmuutos ei ole vain painajaisten lähde
Halla-aho ei näe ilmastonmuutosta keskeisenä presidentin tehtävien kannalta. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen vastaista työtä tehdään hyvin eri sektoreille kohdistuvan lainsäädännön avulla. Niistä mikään ei kuitenkaan kuulu hänen mukaansa luontevasti presidentin toimivaltaan.
Rehn ja Haavisto olivat sen kannalla, että presidentti voi toimia mielipidejohtajana ja suunnata keskustelua ja päätöksentekoa.
Haavisto toi esiin, että presidentti voi toimia myös uuden teknologian viennin veturina.
Mika Aaltolan mielestä ihmisiä tulee auttaa ymmärtämään, että muuttuva ympäristö tarjoaa myös mahdollisuuksia kuten työtä.
– Korkeampi regulaatio, paremmat ympäristöstandardit, paremmat olosuhteet työn tekemiselle. Se tuo vision, joka taivuttaa ihmisiä ymmärtämään, että tämä on mahdollisuus eikä ainoastaan painajaisten lähde.
Rehn sanoi, että kaikkein tehokkain keino ohjata tuotantoa ekologisesti kestävään suuntaan olisi maailmanlaajuinen hiilivero.
– Mutta kun se ei näytä olevan mahdollista, on aivan keskeistä toimia Pariisin ja sen seuraajasopimusten puitteissa ja saada globaali etelä mukaan.
Lue myös: Urpilainen harkitsee presidenttiehdokkuutta – haluaa ensin selvittää edustaako hän ”ominaisuuksia ja arvoja, joita Suomessa on kysyntää”
Halla-aho: Pakolaisuuden takana hillitön väestönkasvu
Aaltolan mukaan geopoliittiset riskit yhdistettynä ilmastonmuutokseen tuottavat tarpeen hallita Euroopan ja Suomen rajoja aiempaa paremmin. Rajoja on jo noussut esimerkiksi Euroopan ulkorajoille.
– Leirit esimerkiksi Libyassa Pohjois-Afrikassa eivät kestä kauhean tarkkaa eettistä katselua, mutta ne ovat reaalipoliittisia faktoja.
Aaltolan mukaan pitää tehdä politiikkaa, jonka kanssa voidaan kuitenkin katsoa itseämme peiliin.
Halla-ahon mielestä ilmastonmuutos ei ole tärkein pakolaisuuden syy, vaikka sillä epäilemättä jonkinlainen rooli hänen mukaansa onkin.
– Kyllähän tärkein pakolaisuutta ja sanotaan elintasosiirtolaisuutta luova ilmiö on hillitön väestönkasvu.
Halla-aho sanoi, että väestönkasvu vetää maton alta kaikelta siltä kehitykseltä, jota kehittyvissä maissa muuten voisi kenties saada aikaan.
Lue myös: Kommentti: Stubb kalastaa samoilla vesillä Haaviston kanssa – mutta vastaako hän pelkästään Orpon rukouksiin?
Haavisto vastasi syytteisiin pelolla johtamisesta
Ulkopoliittisen instituutin johtajan tehtävästä lomalle jäänyt Aaltola vastasi myös väitteisiin poliittisesta kokemattomuudestaan.
Hän sanoi, että vaikkei hän ole ollut ulko- ja turvallisuuspoliittinen päättäjä, viimeiset vuodet hän on ollut hyvin kärryillä siitä, mitä Suomessa ajatellaan, tuntenut poliittiset päättäjät ja käynyt ahkerasti ulkomailla.
– Jos se ei ole jonkinlaista kokemusta, niin en tiedä sitten, mitä kokemuksella tarkoitetaan.
Pekka Haavisto vastasi kysymyksiin pelolla johtamisesta, josta häntä syytettiin vuonna 2019.
– Joskus tulee tilanteita, joissa asioita pitää viedä päämäärätietoisesti loppuun.
Hän nosti esiin al-Holin suomalaislasten kotiuttamisen ja Natura-prosessin loppuun viemisen.