Moottori selvitti, kuinka pitkälle eri sähköautoilla pääsee, jos laturille ei halua jäädä asumaan – latausnopeuksissa isoja eroja

Norjan autoliitto NAF aloitti aiemmin tänä vuonna maailman suurimmaksi kutsutun sähköautojen testausohjelman. Sen suomalainen sisarjärjestö Autoliitto toimii testin yhteistyökumppanina, ja testin tulokset julkaistaan Autoliiton kustantamassa Moottori-lehdessä.

Samaisessa talvitestissä on aiemmin selvitetty muun muassa sitä, mikä on eri sähköautomallien todellinen toimintamatka pakkaskelissä.

Nyt tuloksia on julkaistu samojen mallien pikalatausnopeuksista ja erityisesti siitä, kuinka paljon tavanomainen latauspysähdys lisää toimintamatkaa eri autoilla.

Lue myös: 31 sähköauton todellinen toimintamatka puntarissa Moottorin pakkastestissä – mitä ihmettä Skodalle tapahtui? 

Latausnopeus näkyy usein lompakossa

Sähköauton käytettävyyden arviointiin liittyy olennaisesti matka, joka yhdellä latauksella voidaan ajaa, mutta myös varsinainen latausnopeus. Latauksen teho ja nopeus ovat ominaisuuksia, joiden merkitys konkretisoituu autoilijalle yksinkertaisesti siinä, kuinka monta ajokilometriä autoon saadaan lisää tietyn ajan kuluessa.

Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen huomauttaa tiedotteessa, että valtaosa suomalaisista yleisistä latauspisteistä perustuu  minuuttipohjaiseen veloitukseen, jolloin autoilija maksaa jokaisesta laturilla seistystä minuutista.

– Kuluttajan näkökulmasta minuuttiveloitus on ongelmallinen, koska auton akuston lisäksi lataustehoon vaikuttaa sähköverkon muu kuormitus. Kuluttaja ei voi koskaan tietää etukäteen, paljonko virtaa esimerkiksi kymmenellä eurolla saa, Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen

Näin testi tehtiin

Moottori kertoo tiedotteessaan, että latausnopeuksia arvioitaessa huomattiin, että jokainen testissä ollut auto latautui huomattavasti hitaammin kuin kesäkelillä, vaikka lämpötila oli latausten aikana vain -1 astetta. Latausnopeuteen vaikuttaa muun muassa akun lämpötila, ja akuston esilämmitystoiminto löytyikin positiivisesti jo seitsemästä testissä olleesta merkistä.

Latausnopeustestin ensimmäisessä vaiheessa autoja ladattiin suurteholaturissa 10 prosentista 80 prosenttiin. Sisarmallit Audi e-tron GT ja Porsche Taycan Cross Turismo olivat lehden mukaan omassa luokassaan, sillä latausaika oli vain noin 20 minuuttia. Pahnanpohjimmaiseksi jäi kiinalainen Xpeng P7, jota sai roikottaa piuhan päässä yli tunnin, jotta akun varaustaso saatiin 80 prosenttiin.

Suoraa vertailua latausnopeuksista ei ole reilua tehdä pelkästään sillä perusteella, kuinka nopeasti lähes tyhjä akku latautuu 80 prosenttiin, sillä eri autoissa on hyvinkin eri kokoisia akkuja. Moottorin mukaan olennaisempi mittari onkin se, miten paljon lisäkilometrejä saadaan tietyssä latausajassa.

Lue myös: KL: Hyundain ja Kian uusissa sähköautoissa mystisiä talviongelmia – valmistajat selvittävät

Moottorin toimituspäällikkö Jussi Saarinen kertoo tiedotteessa, että juuri tästä syystä testin toisessa vaiheessa tarkasteltiinkin sitä, kuinka pitkän matkan kullakin autolla pääsee 25 minuutin latauksella.

– Siinä missä testin parhaaseen autoon saatiin ladattua tuossa ajassa yli 350 kilometriä, häntäpää jäi alle 150 kilometriin, Saarinen sanoo tiedotteessa.

Merkillepantavaa testituloksissa on Saarisen mukaan se, ettei latausnopeus ollut aina suoraan verrannollinen auton hankintahintaan.

Kolmiosaisen lataustestin viimeisessä vaiheessa mitattiin, kuinka kauan autoja oli ladattava, jotta niihin saatiin "tankattua" 200 kilometrin edestä lisää toimintamatkaa. Testin parhaimmisto oli valmis 10 minuutissa, mutta hitaampien kohdalla sai odotella noin 40 minuuttia.

Osa autoista jäi kauas luvatusta nopeudesta 

Saarisen mukaan merkillepantavaa testituloksissa on se, ettei latausnopeus ollut aina suoraan verrannollinen auton hankintahintaan. Eri mallien välillä oli myös hyvin erilaisia latauskäyriä, ja siinä missä toiset antoivat maksimitehoa koko latauksen ajan, toiset saattoivat aloittaa latauksen suurella teholla, mutta teho laski 80 prosentin varaustason lähestyessä.

Moottorin mukaan autojen keskimääräiset lataustehot ovat yleisesti ottaen kaukana mainospuheista. Tällä saralla Mercedes-Benzin EQA ja EQB pärjäsivät parhaiten, sillä ne ylsivät testissä 99 ja 98 prosenttiin ilmoitetusta maksimitehosta. Sen sijaan Tesla Model Y saavutti keskimäärin vain 37 prosentin lataustehon ilmoitetusta enimmäisnopeudesta.

Tulokset on julkaistu Moottorin keskiviikkona 23. maaliskuuta ilmestyneessä numerossa 4/2022. Tuloksiin voit tutustua myös Moottorin artikkelissa.

Testisarjassa mukana olevat sähköautot

Lue myös: Tällä härvelillä lataat sähköautoa kotona nopeammin – asentamiseen ei tarvita ammattilaista

Lähde: Moottori