Lapsiasiavaltuutettu varoittaa kouluväkivallasta ja kuormituksesta: "Opettajien hätähuuto on suuri – he eivät kohta jaksa enää"

Kyselyn mukaan poikien osalta kiusattujen osuus on palannut noin vuoden 2010 tilanteen tasolle sen oltua aiemmin laskusuunnassa. Tytöillä vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden osuus on hieman suurempi kuin kertaakaan vuoden 1996 jälkeen.

Vuoden 2023 kyselyssä vähintään viikoittaisesta kiusaamisesta kertoi 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista 8,6 ja tytöistä 7,5 prosenttia. 

Yläasteikäisten kiusaamisen ja ahdistuneisuuden kokemukset ovat lisääntyneet, selviää tästä THL:n kyselystä. Miten on mahdollista, että kiusaamiseen ei vieläkään onnistuta puuttumaan?

– Luulen, että siihen yritetään puuttua aika napakastikin, mutta syystä tai toisesta nämä ohjelmat eivät sitä vähennä, kertoo Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen SOS-ohjelman haastattelussa. 

Eli ohjelmia on, mutta ne eivät tuota tarvittavaa tulosta?

– Kyllä. Tämä on se tilanne. 

"Koulukiusaamista pitäisi kutsua kouluväkivallaksi"

Miten tällaiseen tilanteeseen ollaan ajauduttu?

– Kyllä tämä suoraan sanoen tuskastuttaa, koska Suomessa on kuitenkin hyvä ymmärrys siitä, että koulussa esiintyvä kiusaaminen, jota väkivallaksikin voi kutsua ja pitäisi kutsua, on erittäin vakava uhka lapsen ja nuoren mielenterveydelle. Meillä on vakavia esimerkkejä siitä, millaisiin tekoihin se voi johtaa. 

Mitä nämä graavit esimerkit ovat?

– Esimerkiksi kouluampumistapauksissa on ollut taustalla pitkäkestoista kiusaamista ja toisinaan se on yhteydessä myös itsetuhoisuuteen ja vakaviin mielenterveyden ongelmiin.

"Kyllä opettajien hätähuuto on suuri – he eivät kohta jaksa enää"

Lapsiasiavaltuutettu penää lisää henkilöstöä kouluympäristöihin.

– Sellaiset työyhteisöt, joissa on resurssipulaa ja ihmiset joutuvat tosi tiukoille, niin siellä käytetään kovakouraisempia otteita ja ollaan uupuneempia ja kyllä opettajien hätähuuto on aika suuri siitä, että he eivät kohta enää jaksa. Ja siinä vaiheessa, kun ammattilaiset väsyvät, kärsivät lapset. 

– Kyllä kouluihin tarvitaan lisää aikuisia, samoin varhaiskasvatuksen yksiköihin. Vain sitä kautta voimme taata sen, että kaikilla on hyvä olla.