MTV-kysely paljastaa sairaanhoitopiireissä muhivan ongelman: Kirurginen toiminta romahti huhtikuussa, lähetevyöryä pelätään sairaaloissa

HUS:n alueella käyntejä tehtiin viime kuussa yli 62 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Normaalisti HUS:ssa on kolme miljoonaa käyntiä vuodessa eli matemaattisesti 250 000 kuukaudessa.

Varsinais-Suomen huhtikuussa koronasyistä peruttiin tai siirrettiin liki 8000 käyntiä tai toimenpidettä joko potilaan itsensä tai sairaalan toimesta. 

– Meidän toiminta on supistunut noin 20 prosenttia. Siitä voidaan arvioida, että puolet on meidän omatoimista valmiuden kohottamiseen liittyvää korottamista, arvioi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä. 

Lapissa hurja tiputus

MTV Uutisten kyselystä selviää, että potilaat itse ovat peruuttaneet aikojaan eniten silmätaudeissa, kirurgiassa ja sisätaudeissa. Lapin sairaanhoitopiirissä kokonaistilanne on muuttunut hyvin erilaiseksi.

– Toimenpiteet kaikkiaan vähenivät 73 prosenttia verrattuna huhtikuuhun 2019, käynnit vähenivät 19 prosenttia, hoitopäivät vähenivät 28 prosenttia ja hoitojaksot 23 prosenttia. Tässä on mukana kaikki sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito, myös mielenterveyspalvelut, kertoo Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila. 

Pirkanmaalla toiminnan arvioidaan supistuneen yhtä lailla 20 prosenttia, HUS:ssa 30 prosenttia. Uudellamaalla kirurginen toiminta supistui huhtikuussa arviolta peräti 40 prosenttia, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä 50 prosenttia.

– Kokonaisuudessa sanoisin, että toiminnot tippuivat 20 prosenttia. Meillä esimerkiksi kaikkien sairaalapoliklinikoiden käyttömäärä väheni 14 prosenttia. Osastojen hoitojaksojen määrä tippui 31 prosenttia, mutta kotisairaalakäynnit nousivat oleellisesti. Leikkaustoiminta tippui noin 50 prosenttia, toteaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ylilääkäri Tuomo Nieminen. 

– Psykiatrialla -12%, konservatiivisilla erikoisaloilla -20-30% ja kirurgisilla erikoisaloilla keskimäärin -50%, tiivistää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Paloneva.

– Meidän toiminta on supistunut sairaalahoidon osalta hieman alle 15 prosenttia ja avohoidon osalta noin 5 prosenttia. Tästä yli kolme neljäsosaa on meidän omatoimista valmiuden kohottamiseen liittyvää korottamista. Loput potilaiden itsensä peruuttamaa, kommentoi asiaa sairaalanjohtaja Heikki Miettinen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.

HUS siirtänyt paljon kiireettömiä leikkauksia

Kiireettömään hoitojonoon on eniten kerääntynyt potilaita korva-nenä- ja kurkkutaudeissa, silmätaudeissa sekä kirurgiassa.

– Nämä kiireettömien leikkauksien siirtämiset tuonnemmaksi ovat siinä 5000 potilaan nurkilla. Ja onhan tässä aikaa mennyt vähän enemmänkin kuin huhtikuu eli siihen muutama tuhat potilasta lisää sitten, toteaa HUS:n Mäkijärvi. 

– Kiireettömään hoitoon odottavat potilaat ovat lisääntyneet 28 prosenttia (8285:stä 10 655:een), kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juhani Sand.

Pirkanmaalla yli puoli vuotta jonottaneiden määrä moninkertaistunut

Sairaanhoitopiireissä puhutaan sadoista hoitotakuun ylittäneistä eli puolen vuoden odotusajan ylittäneistä potilaista.

– Hoitotakuurajan, 6 kk, ylittäneiden potilaiden määrä on lisääntynyt 76:sta 388:aan. Nämä potilaat kohdentuvat erityisesti silmäsairauksiin, korva-, nenä- ja kurkkusairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, sanoo Pirkanmaan Sand.

HUS:ssa luku on noin kymmenkertainen.

– Ei se varmaan tällä hetkellä voi toteutua täysin lainmukaisesti. Useampi kuukausi tarvitaan, että hoitotakuuseen päästään. Ja tässä tulee vielä kesä väliin. Kesällä tehdään vain päivystystoimenpiteitä pääasiassa. 3000-4000 potilasta on odottanut yli puoli vuotta ja se on tietysti liian suuri määrä, sanoo Mäkijärvi.  

"Patoutunut hoidontarve purkautuu lähetevyörynä"

Tilannetta helpottaa se, että käynnit ovat vähentyneet myös perusterveydenhuollossa, mikä näkyy lähetemäärän vähentymisenä erikoissairaanhoidossa. 

– Lähetteet sairaalaan ovat vähentyneet jopa 30 prosenttia 17 000:sta 12 000:een. Vähenemää on melko tasaisesti kaikilla erikoisaloilla pois lukien sydänsairaudet, syövänhoito ja psykiatria joissa lähetemäärät melko tasaisia, Sand sanoo.

Turussa odotetaan lähetevyöryä.

– Karkeasti ottaen jonotilanteemme on samankaltainen kuin ennen epidemiaa, mutta se, mitä me pelätään on tietysti se, että sitten, kun tätä patoutunutta hoidontarvetta alkaa purkautua lähetevyöryinä, niin mitä sitten käy, pohtii Varsinais-Suomen Pietilä.