Yli puoli vuotta erikoissairaanhoitoon pääsyä odottaneiden määrä on kasvanut alkusyksyn aikana, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Eri alueiden väliset erot ovat osin lähes mysteeri.
THL:n elokuun tilastojen mukaan yli puoli vuotta erikoissairaanhoitoon pääsyä odottaneiden määrä on kasvanut hyvinvointialueilla.
Erikoissairaanhoitoon kuuluvat esimerkiksi leikkaukset ja lääkinnällinen kuntoutus.
Elokuun lopussa yli 166 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon eri puolilla maata. Odottajien määrä ei ole vähentynyt keväästä.
Jonotuksen kestossa on THL:n mukaan isoja eroja hyvinvointialueiden välillä. Elokuun lopussa yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus oli suurin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla.
Väkilukuun suhteutettuna eniten hoitoa odottavia oli Pohjois-Savossa ja vähiten Etelä-Karjalassa.
Lue myös: Hammashoidon kustannukset voivat yllättää – onko julkinen hammashuolto niin edullista kuin uskotaan?
Hoitojonojen taustalla kolme syytä
Hoitojonojen taustalla on kolme syytä, arvioi Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita. Ne ovat koronapandemia, hoitajapula ja hyvinvointialueiden yhdistyminen.
– Koronapandemian aikana jouduttiin priorisoimaan muuta kuin operatiivista hoitoa, jossa suurimmat jonot ovat. Sen jälkeen seurasi jonkinasteinen hoitajapula, jonka takia leikkaussaleja jouduttiin sulkemaan ja ne olivat alikäytöllä. Viimeiseksi vaan ei vähäisimmäksi tulee hyvinvointialueiden yhdistyminen ja siitä seuranneet taloudelliset ongelmat ja nyt myös yt:t, Koivuviita listaa MTV:n Huomenta Suomessa.
Erityisesti erikoissairaanhoitoa koskeva hoitajapula on Koivuviidan mukaan nyt hieman helpottamassa, ja se näkyy jo viime vuoden luvuissa.
THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen sanoo, että koronan jälkeen syntyneet hoitojonot eivät ole alkaneet vieläkään pienentyä.
– Hyvinvointialueet ovat todella kovissa taloudellisissa paineissa. Jos [hallituksen vaatima] alijäämän kattaminen todella vaaditaan vuoteen 2026 mennessä, tuskin tällä hetkellä nähtävät yt-neuvottelut jäävät tähän. Ne uhkaavat varmasti edelleen hoitotakuiden toteutumista hyvinkin voimakkaasti tulevina vuosina, Koivuviita toteaa.
Elokuussa kaihileikkausta odotti THL:n mukaan lähes 15 000 potilasta ja polven tai lonkan tekonivelleikkausta yli 12 000 potilasta, joista yli puoli vuotta odottaneita oli lähes 40 prosenttia.
Lue myös: Hoitotakuu? Erikoissairaanhoitoa yli puoli vuotta odottaneiden määrä ei ole koskaan ollut näin suuri – katso alueesi tilanne
Nuoret eivät pääse mielenterveyspalveluihin
Myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin jonottavien määrä on noussut viime kuukausina. THL:n Tuomisen mukaan alle 23-vuotiaita odottajia on yli 1 600.
– Heistä yli kolme kuukautta jonottaneitakin – se on heidän kohdallaan hoitotakuu – on yli 600. Kesällä tilanne taas paheni.
Lääkäriliitossa lasten ja nuorten hoitoon pääsy nähdään strategisena tavoitteena.
– Jos katsotaan työkyvyttömyyttä Suomessa, mielenterveydelliset syyt nousevat yhä tärkeämmiksi. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tähän ongelmatiikkaan pystytään puuttumaan, varmasti myös hoitotulokset ovat parempia, Koivuviita sanoo.
Koivuviita nostaa ratkaisuehdotukseksi digitaaliset hoitokeinot, joita kehitetään parhaillaan.
– Asiaan mielestäni on tartuttu.
Lue myös: "Kovaääniset saavat hoitoa, hiljaiset eivät" – professori vaatii uhkasakkoja kriisin korjaamiseksi
Tilastoissa näkyy myös hyvää
Koivuviita muistuttaa, että nyt julkistuissa tilastoissa on nähtävissä myös positiivisia asioita.
– Meillä toteutuu esimerkiksi syöpien hoito varsin hyvin tällä hetkellä.
Ongelma on hänen mukaansa nimenomaan toimenpidepainotteinen.
– Meillä on myös jatkohoitopaikoissa ollut henkilökuntapulaa, niin että meidän vanhusväestömme on ehkä turhaan allokoituneena [kohdennettuna] keskussairaala- ja yliopistosairaalatasoisiin hoitopaikkoihin. Heitä, kuten myös leikattuja potilaita, pitäisi ehkä saada nopeammin siirtymään jatkohoitopaikkoihin. Näin saataisiin prosessiin tilaa tehdä enemmän toimenpiteitä.
Lääkäriliitossa ollaan kärsimysten ohella huolissaan tässäkin yhteydessä kansantaloudesta.
– Asia on kansantaloudellisesti ihan merkittävä, koska jonossa on työikäisiä, joiden mahdollinen työhön paluu pitkittyy.
Lue myös: Potilaan aika leikkausjonossa kaksinkertaistui – ”Jonot yhtä tukossa joka puolella”
Väestö ikääntyy, jonot pitenevät
Syyt eroihin alueiden välillä ovat moninaiset.
– Hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisia. Osassa hyvinvointialueita ikäihmisiä on enemmän, ja silloinhan tietyn sairauden jonottajiakin on enemmän. Etenkin sellaisilla hyvinvointialueilla, joilla ikärakenne on vähän korkeampi kuin jollain muulla, on tietyissä jonoissa ihan luonnollisestikin vähän enemmän odottajia, THL:n Tuominen sanoo.
–Jotkin alueet ovat vetovoimaisempia henkilökunnan suhteen kuin toiset. Sekin vaikuttaa jonojen syntymiseen, jos rekrytointi on vaikeampaa.
Tuominen ei osaa vastata, miksi vierekkäisten Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueiden väliset erot ovat niin räikeitä.
– Ikärakenteessa on varmasti jonkin verran eroja, vaikka kaikki nämä alueet ovatkin Itä-Suomessa. Mutta ei ole tarkkaa vastausta, mistä se voisi johtua.
Varsinkin kaihileikkauksiin ja tekonivelleikkauksiin jonotetaan. Elokuussa kaihileikkausta odotti THL:n mukaan lähes 15 000 potilasta ja polven tai lonkan tekonivelleikkausta yli 12 000 potilasta, joista yli puoli vuotta odottaneita oli lähes 40 prosenttia.
Kumpaankin leikkaukseen odottavien määrä kasvoi huhtikuuhun verrattuna. Tuomisen mukaan tämä johtuu osaltaan väestön vanhenemisesta.
Lue myös: Tuskainen potilas ihmeissään jopa kahteen vuoteen räjähtäneestä leikkausjonosta: "Tuntuu hurjalta"
Kesälomakaudellakin merkitystä
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Jukka Heikkinen kertoo, että hyvinvointialueella on varattu erikoissairaanhoidon kiireettömien jonojen purkamiseen kaksi miljoonaa euroa ylimääräistä rahoitusta.
– Sillä ollaan palkattu lisää henkilökuntaa ja purettu jonoja, ja alkuvuodesta ostimme ulkopuolelta palveluostoja yksityisiltä lääkäriasemilta. Meidän alueellamme polvi-, lonkka- ja nivelleikkaukset sekä kaihijonot ovat pitkät, ja niihin on erityisesti satsattu.
Heikkisen mukaan yksi syy jonojen pituuteen elokuussa alueella johtuu lomien keskittämisestä heinäkuulle.
– Elokuun loppu on huonoin hetki vuodesta meillä mitata tätä. Kun kesällä keskitetään lomat heinäkuulle, se näkyy loppukesän tilastoissa pienellä hyvinvointialueella. Kaikki kuitenkin viittaa siihen, että syyskuussa jonoja olisi purettu enemmän kuin koskaan.
Myös leikkaussaliremontit vaikuttavat hänen mukaansa osaltaan nykyisten jonojen pituuteen.
Heikkinen ei usko, että perusterveydenhuollon takuun nostaminen vaikuttaisi merkittävästi erikoissairaanhoidon jonoihin. Hallitus on keventämässä hoitotakuun kolmeen kuukauteen aiemmasta kahden viikon takarajasta.
Kun lähetteiden määrä hidastuu tai myöhästyy, se voi osaltaan helpottaa erikoissairaanhoidon jonoja. Tämä ei kuitenkaan Heikkisen mukaan tarkoita sitä, että tilanne olisi hallinnassa.
– Pikemminkin päinvastoin. En jaksa uskoa, että sillä olisi suurta merkitystä meidän jonoihimme. Enemmän olen huolissani siitä, pääsevätkö ihmiset hoitoon, hän sanoo.
Lue myös: Nämä potilaat odottavat pääsyä hoitoon tuskallisen pitkään – vanhuus näkyy karulla tavalla
Resurssien sujuvaa käyttöä
Etelä-Karjalan keskussairaalan johtajan Antti Sotkan mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvät lukemat ovat ensisijaisesti henkilökunnan esimerkillisen toiminnan ja resurssien tehokkaan kohdentamisen ansiota.
– Me olemme hyvänkokoinen sairaala ja pystymme käyttämään resursseja hyödyksi jouhevasti. Suhteutettuna maakunnan kokoon meidän volyymeissamme ei ole mitään merkittävää selittävää tekijää. Kyllä se puhtaasti toimintoihin perustuu, miten näihin tuloksiin on päästy.
Sotka kertoo henkilökunnan arvioivan jatkuvasti esimerkiksi leikkausvolyymia sen perusteella, miten jonot saadaan pidettyä kurissa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen kertoo myös reagoinnin ja prosessien olevan hyvinvointialueella nopeaa.
– Leikkaussuunnitelmaa voidaan muuttaa hyvinkin nopeasti, ja se on täällä ihan omassa luokassaan.
Myös päivystysleikkaukset saadaan Leskisen mukaan heti pois alta.
– Täällä on sekä ilta- ja viikonloppuaikoihin riittävä osaaminen, eivätkä meillä esimerkiksi päivystysleikkaukset jää rasittamaan arkileikkauksia, hän sanoo.
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Juttua oikaistu 16.10.2024 kello 13.22. Toisin kuin jutussa alun perin sanottiin, elokuun lopussa pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueilla odotti yli 166 000 potilasta. Jutussa mainittu luku 152 000 oli hoitoa odottavien määrä ilman arviota Pohjois-Pohjanmaan tiedoista.