Kuntien välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon lastensuojeluilmoituksia tehdään.
Eniten ilmoituksia tehtiin vuonna 2014 Tuusniemen kunnassa. Siellä kunnan alaikäisistä 12,5 prosentista tehtiin lastensuojeluilmoitus. Noin 2800 asukkaan kunnan prosenttiosuus on Suomen suurin.
Katso kartasta, kuinka paljon sinun kunnassasi on lapsia, joista on tehty lastensuojeluilmoitus. Kunnan väri on sitä tummempi, mitä suuremmasta osuudesta lapsia ilmoitus on tehty. "Ei tietoa" merkitsee sitä, että kunnassa on tapahtunut niin vähän tapauksia, ettei niitä tietosuojan vuoksi voida näyttää.
Muita kuntia, joissa prosenttiosuus oli yli 11 prosenttia olivat Inari, Siikainen ja Jämsä.
Prosenttiosuuksien vaihtelut ovat kunnittain suuria. Esimerkiksi Kustavissa ja Savukoskella osuus on hieman päälle prosentin, eikä monissa Ahvenanmaan kunnissa ole tilastojen perusteella tehty yhdestäkään lapsesta lastensuojeluilmoitusta.
Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedoista.
"Ongelmien kasaantuminen on ilmeistä"
Tuusniemen kunnan sosiaalityöntekijä ja lastenvalvoja Ville Väänänen kertoo, että ilmiö on huomattu paikkakunnalla. Sosiaalityön työpanoksesta lastensuojelu vie valtaosan.
– Ongelmien kasaantuminen Tuusniemelle on ilmeistä, Väänänen kertoo.
Esimerkkinä Väänänen antaa kotihälytysten määrän. Vuonna 2013 kotihälytyksiä oli kunnassa eniten suhteessä väkilukuun, viime vuonna neljänneksi eniten.
Hän ei kuitenkaan osaa antaa syytä kunnan ongelmien määrään, ja toivookin asiaa tutkittavan.
– Erittäin kiinnostavaa olisi, jos joku tästä tekisi tutkimuksen. Minä ainakin lukisin, hän toteaa.
Perheet voivat olla eriarvoisessa asemassa
Erikoistutkija Johanna Hietamäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, ettei syytä kuntien eroihin tiedetä.
– On erittäin ongelmallista, ettei erojen syitä ole selvitetty. Näistä asioista tulisi tehdä tutkimusta, koska niihin liittyvät suuret taloudelliset ja inhimillisetkin kysymykset, hän toteaa.
Hietamäen mukaan on mahdollista, että kuntien välillä on eroja lastensuojelun toiminnassa ja käytännöissä. Perheet saattavat sen vuoksi olla eriarvoisessa asemassa asuinkunnan perusteella.
– Tämä on silkkaa spekulaatiota, mutta esimerkiksi Helsingissä voi kynnys lastensuojelun asiakkuuteen olla korkeampi kuin vaikka Jyväskylässä, hän epäilee.
Lastensuojelussa muitakin alue-eroja
Erot voivat olla myös alueellista: alueilla, joilla on paljon sosiaalisia ongelmia ja työntekijöillä paljon asiakkaita, saattaa ongelmiin puuttumisen kynnys olla korkeampi. Tällöin ongelmat kriisiytyä ennen niihin puuttumista.
Hietamäki arvioi, että joissain kunnissa lastensuojeluilmoitusten suuri määrä voi liittyä siihen, että kunnassa on kehitetty viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaiset voivat olla myös paremmin tietoisia siitä, miten ja milloin lastensuojeluilmoitus tulee tehdä.
Lastensuojeluilmoitusten määrän lisäksi on muitakin kunnittaisia eroja. Suurta vaihtelua on siinä, kuinka suuressa osassa lastensuojeluilmoituksen saaneista perheistä perheen tilanne selvitetään. Selkeitä eroja on myös siinä, kuinka suuressa osassa perheistä selvitys päättyy lastensuojelun asiakkuuteen.
Kunnat, joissa eniten | |
Kunta | Osuus alaikäisistä, |
Tuusniemi | 12,5% |
Inari | 11,9% |
Siikainen | 11,5% |
Jämsä | 11,2% |
Juankoski | 10,9% |
Suonenjoki | 10,7% |
Hailuoto | 10,3% |
Tervo | 10,3% |
Vaala | 9,9% |
Konnevesi | 9,8% |
Hartola | 9,5% |
Rautalampi | 9,4% |
Kaavi | 9,3% |
Sodankylä | 9,3% |
Saarijärvi | 9,2% |
Turku | 9,2% |
Mäntyharju | 8,8% |
Rautjärvi | 8,8% |
Tohmajärvi | 8,7% |
Viitasaari | 8,7% |