Korona, psyykkiset ongelmat ja rikollisuus – lastensuojeluilmoitusten määrät jälleen kasvussa

Lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Vuosikymmenen lopussa niitä tehtiin jo yli 150 000 kappaletta vuodessa ja monissa kunnissa vuosikymmenen vaihtuminen ei muuttanut kehitystä. Nyt pahoinvointia lisää korona.

– Esimerkiksi tänä syksynä meillä erityisesti näkyvät lasten psyykkiset ongelmat ja lasten oirehtiminen rikollisilla teoilla, vanhempien välinen väkivalta ja huoltajuus- ja tapaamisriidat. Niissä on selkeää kasvua verrattuna edelliseen syksyyn, kertoo Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Jonna Vanhanen.

"Yksi hypoteesi on se, että ilmoituksia tehdään samoista lapsista useasti"

Uusien lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä (0-17-vuotiaat), prosentti vastaavasta väestöstä oli 2009 2,6 prosenttia ja vuonna 2019 1,3 prosenttia.

– Tästä voinee tehdä johtopäätöksen, että lastensuojeluilmoituksia tehdään enemmän samoista lapsista, eli jo asiakkaana olevista. Yksi hypoteesi on se, että lastensuojelun avohuollossa on resurssien puutetta vastata tarpeisiin, jolloin ilmoituksia tehdään samoista lapsista useasti, arvioi lastensuojelun kehittämispäällikkö Laura Yliruka Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

"Kenties ilmoituskynnys on madaltunut"

Lasten, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut vuoden 2009 noin viidestä vuoden 2019 noin kahdeksaan prosenttiin. 

– Tässä suurin selittäjä lienee se, että lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus muuttui laajemmaksi 1.1.2008, Yliruka jatkaa.

– Kenties ilmoituskynnys on madaltunut, sillä lukujen mukaan kohdistuu suurempaan joukkoon, mutta uusien asiakkaiden määrä on lisääntynyt vähän, arvioi Yliruka.

Helsingissä tehtiin vuonna 2020 yli 18 000 lastensuojeluilmoitusta

Lastensuojeluilmoitusten määrät oli Helsingissä vuonna 2016 noin 15 670. Vuonna 2019 niitä tehtiin yli 17 000. Viime vuonna määrä oli yli 18 000.

Helsingissä pelkästään poliisin ja hätäkeskuksen tekemien illmoitusten määrä nousi syksyllä vuoden takaisesta noin 370:llä tapauksella. 

Osittain ilmoitusmäärien kasvu kertoo siitä, että ilmoitusvelvolliset ovat yhä paremmin tietoisia ilmoitusvelvollisuudestaan. Muitakin syitä on.

– Peruspalvelut ja matalamman kynnyksen palvelut eivät ehkä riittävällä tavalla pysty tällä hetkellä vastaamaan lasten ja perheiden tuen tarpeisiin, arvioi Vanhanen. 

Kasvua myös Turussa, Tampereella ja Oulussa

Turussa kasvua viime syksynä vuoden takaiseen on yli 300 ilmoitusta. Vuoden 2020 syys-joulukuun ilmoitusmäärä oli 2700 kappaletta. Erityisesti lisääntyneinä syinä näkyvät lapsen rikollisuus ja lapsen turvattomuus. 

Turussa vielä 2016 tehtiin noin 5780 ilmoitusta ja vuonna 2020 noin 7050 ilmoitusta.Viime syksynä ilmoitusmäärät kasvoivat sadalla niin poliisitoimessa kuin sosiaalipäivystyksessä vuoden takaiseen verrattuna. 

Tampereella ilmoituksia tehtiin vuonna 2016 3276 ja kolme vuotta myöhemmin 4630 kappaletta. Vuonna 2020 päädyttiin lähelle viittä tuhatta. Vuosi aiemmin määrä oli muutaman sata kappaletta vähemmän. Vielä vuonna 2016 ilmoituksia tehtiin alle 3300. 

Eritoten kasvua Tampereen syksyn ilmoitussyissä oli lapsen mielenterveysongelmissa, joiden määrä on kaksinkertaistunut vuoden takaisesta, ja lapsen hoidon laiminlyönneissä. 

Oulussa viime vuonna ilmoituksia tehtiin noin 8460, kun vuotta aiemmin niitä tehtiin noin 7740.  

Vantaalla ilmoituksia kaksinkertainen määrä Tampereeseen verrattuna

Sen sijaan Espoossa ja Vantaalla luvut eivät ole nousevia. Vantaalla lastensuojeluilmoituksia tehtiin viime vuonna yli 10 000.

Määrä on kuitenkin hieman edellivuotta pienempi. Se on kuitenkin yli kaksi kertaa suurempi kuin Tampereen luku. 

– Vantaalla on vuosien ajan tehty tiivistä yhteistyötä ja koulutettu yhteistyötahoja, päiväkodeissa, kouluissa ja neuvoloissa, tekemään lastensuojeluilmoituksia matalalla kynnyksellä, kun herää huoli lapsesta. Osittain tästä syystä suuri osa ilmoituksista tulee edelleen lastensuojeluilmoituksina, ei sosiaalihuoltolain mukaisina yhteydenottoina, kertoo palvelupäällikkö Saana Pukkio Vantaan kaupungilta.

– Toisena selityksenä voi olla myös huono-osaisuus ja sosiaaliset ongelmat kuntien väestössä. Voisi äkkiseltään ajatella, että metropolialueella tiettyjä sosiaalisia ongelmia esiintyy laajemmin kuin muualla maassa, Pukkio jatkaa.

Myös kirjaamisen tavoissa voi olla eroavaisuuksia, jotka voivat selittää osan erosta. 

"Korona on kiristänyt pinnaa monissa perheissä"

Espoossa ilmoituksia tehtiin viime vuonna 8444 kappaletta. Se on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Keväällä, kun koulut siirtyivät etäopetukseen, ilmoituksia tuli yleisesti vähemmän. 

– Ilmoitusten määrään vaikuttaa myös se, että Espoossa sosiaalihuoltolain mukaiset yhteydenottopyynnöt ovat kasvaneet. Eli lastensuojeluilmoitusten sijaan tehdään sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenottopyyntö, kertoo lapsiperheiden sosiaalipalveluiden päällikkö Kati Villgren Espoon kaupungista.

– Keväällä ilmoitusmäärät lähtivät juuri tuon etäkoulun vuoksi laskuun. Silloin osa oppilaista kuitenkin putosi opetuksen piiristä pois ja osalla koti ei ollut hyvä tai edes turvallinen oppimisympäristö. Syksyllä kun lapset palasivat kouluun laajasti, niin nämä kevään haasteet alkoivat näkyä koulujen arjessa, arvioi Helsingin kaupungin Jonna Vanhanen.

– Keväällä ja osittain edelleenkin jotkut palvelut toimivat etänä ja se ei sovi läheskään kaikille, tämä kaikki on kerännyt palveluvelkaa, joka nyt näkyy lastensuojeluilmoitusten lisääntymisenä. Korona on kiristänyt pinnaa monissa perheissä ja tämä taas näkyy muun muassa aikuisten välisen väkivallan lisääntymisenä sekä erojen ja huolto- ja tapaamisriitojen lisääntymisenä, Vanhanen arvioi.

Lue myös:

    Uusimmat