Posti hidasti helmi–maaliskuun taitteessa kuluttajien kirjepostin kulkua. MTV Uutiset kokeili, millä vauhdilla kirjeet nyt etenevät eri puolille maata. Huomattavasti aikaa meni kirjeen saamiseksi perille kahden kilometrin päähän lähetyspaikasta.
Maaliskuun alusta asti Postin kuluttajakirjeet on jaettu pääosin neljän työpäivän kuluessa. Vauhti on hidastunut, koska aikaisemmin Posti toimitti kirjeet perille 2–3 päivässä.
Grafiikka näyttää, mistä mihin MTV Uutisten lähettämät kirjeet kulkivat. Välimatkat kuvaavat lähetys- ja vastaanottopaikan välistä summittaista etäisyyttä. Postin järjestelmissä kirjeet ovat kiertäneet pidemmän reitin.
0:47
MTV Uutiset testasi uutta järjestelmää lähettämällä viisi kirjettä eri puolille Suomea. Kirjeet lähtivät Helsingistä Inariin, Rovaniemelle, Savonlinnaan ja Tampereelle. Yksi kirje lähetettiin Helsingistä Helsinkiin.
Kaikki kirjeet lähtivät matkaan Pasilan virastokeskuksen postilaatikosta 4. maaliskuuta. Niihin oli liimattu tavallinen, 1,50 euron hintainen postimerkki.
Kahden kilometrin matkaan meni kolme vuorokautta
Tampereelle, Rovaniemelle ja Savonlinnaan lähetykset kulkivat noin kahdessa vuorokaudessa. Yli tuhannen kilometrin päähän Inariin kirjeen matka kesti kolme arkipäivää.
Yllättävin oli Helsingin tulos. Kirje mateli parin kilometrin mittaisen matkan Pasilasta Mäkelänkadulle kolmessa työpäivässä. Vertailun vuoksi: Ulkomaisesta verkkokaupasta tilattu paketti saapui Suomeen noudettavaksi vain neljässä päivässä.
Testin tärkein tulos olikin se, että kun kirjeen lähettää, ei voi tietää tarkasti, milloin se on perillä. Jos haluaa seurata lähetyksen kulkua, joutuu maksamaan ylimääräistä.
Tämä kehitys ei ole pysähtymässä.
Lue myös: MTV Uutiset lähetti kirjeitä eri puolille Suomea: Yksi kirjeistä mateli kahden kilometrin matkan Helsingin sisällä – näin Posti selittää hitautta
Kirjeet postitettiin samaan aikaan.
Kirjeet eivät enää lennä
Kun ihminen pudottaa kirjeen jakelulaatikkoon, käynnistyy autoralli.
Ensin keräilykuljetus hakee kirjeet laatikoista ja vie ne lähimpään postikeskukseen. Keskuksia on Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.
Postikeskuksessa lähetykset lajitellaan sen mukaan, mihin ne ovat menossa. Tampereella suunnatut kirjeet lähtevät Tampereen postikeskukseen, Inariin tarkoitetut Ouluun ja niin edelleen.
Tämän jälkeen alkaa uusi lajitteluvaihe. Siinä kirjeet ja kortit laitetaan jakelujärjestykseen. Sen jälkeen rekka- ja pakettiautot ajavat postit jakelutoimipaikkoihin. Sieltä ne viimein lähtevät asiakkaille.
Rekka-autoja liikkuu vuorokauden aikana parisensataa, mutta postia jaellaan myös esimerkiksi pyörällä ja jalan.
– Meillä on päiväjakelussa viitisentuhatta jakelureittiä, sanoo jakelujohtaja Sami Reponen Postista.
Viisi kirjettä lähti matkaan Pasilan virastokeskuksen edustalla olevasta jakelulaatikosta.
Kirjepostin kuljettaminen on kallista
Kun kirjeitä toimittavat perille sadat autot ja tuhannet ihmiset, se maksaa.
Postin paperisesta liiketoiminnasta on tullut viime vuosina alati vaikeampaa. Kirjepostin määrä vähenee kiihtyvään tahtiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sen määrä on puolittunut. Nyt kirjeitä kulkee noin 630 miljoonaa kappaletta vuodessa.
Samaan aikaan pakettikuljetusten määrä kyllä kasvaa, mutta tuotot eivät kata kirje- ja lehtipalveluista aiheutuvia menetyksiä. Viime vuonna pakettipalvelujen liikevaihto oli 299 miljoonaa euroa ja postipalvelujen liikevaihto noin 800 miljoonaa euroa.
Digimurroksen takia Postissa on nähty lukuisia yt-neuvotteluja, jakelupäivien karsimista, hintojen nousua ja erilaisia kokeiluja ruohonleikkuusta kotihoivapalveluihin.
Kirjeiden kulkunopeuttakin hidastettiin säästösyistä. Jakelujohtaja Sami Reponen sanoo, että tehokkuus on saatava ylös ja kulut alas.
Tarkoista summista Reponen ei puhu, mutta kun kuluttajakirjeiden palvelulupausta heikennettiin, Posti luopui kokonaan esimerkiksi postilennoista. Se toi miljoonien säästöt.
Mistä tietää, milloin kirje menee perille?
Kuluttajalle tilanne on epämääräinen. Koskaan ei voi tietää, missä ajassa oma kirje kulkee määränpäähänsä.
Epävarmuuteen Posti tarjoaa ratkaisuksi maksullisia palveluja. Esimerkiksi ostamalla tavallisen postimerkin rinnalle Plus-merkin pystyy seuraamaan kirjeen kulkua ja saa takuun siitä, että kirje menee perille kahdessa työpäivässä. Varjopuolena on, että merkki tuplaa lähetyksen hinnan.
Ilman rahaa kirjeen etenemiseen ei juuri voi vaikuttaa, sillä Posti rytmittää jakelua päiväkohtaisesti.
– Jos on oikein ruuhkainen postipäivä, emme laita kaikkea postinjakeluun sellaiselle päivälle, Sami Reponen sanoo.
Jotain kuluttajakin voi silti yrittää. Jos haluaa saada kirjeen nopeasti perille, kannattaa kirjoittaa osoite lähetykseen mahdollisimman selvällä käsialalla.
Kirje nimittäin siirtyy käsin lajiteltavaksi, jos lajittelukone ei tunnista käsialaa. Manuaalisuus yleensä hidastaa matkantekoa.
Suuria myllerryksiä edessä
Kuluttajan täytyy varautua siihen, että tulevaisuudessa paperisen postin kulku heikkenee yhä.
Postin kuluttajakirjepalveluista vastaava johtaja Noora Laaksonen uskoo, että kirjeitä jaellaan vielä kymmenen vuoden päästäkin. Eri asia on, kuinka usein, miten nopeasti ja millä hinnalla.
Postin hallintoneuvosto arvioi maaliskuun puolivälissä, että vuoteen 2025 mennessä kirjeiden määrä on vähentynyt noin 75–90 prosenttia vuoden 2000 tasosta. Samalla se totesi, että määrän supistumisesta voi koitua Postille seuraavan kolmen vuoden aikana noin 150–200 miljoonan euron tulonmenetykset.
Noora Laaksonen ei ota kantaa siihen, mitä muutokset käytännössä tarkoittavat, mutta suunta on hänen mukaansa se, että nyt satsataan digitaalisiin palveluihin. Laaksonen ei vastaa suoraan siihen, miten paperisen postin jakelun vähentäminen näkyy henkilöstömäärissä.
– On todennäköistä, että siinä tullaan tekemään isojakin rakenteellisia muutoksia.
Lue lisää: Posti jakoi potkuja henkilöstölle ja siirtää töitä Tallinnaan – toimitusjohtaja tahkosi viime vuonna yli 80 000 euroa kuukaudessa
Isot postittajat ratkaisevat muutosnopeuden
Tulevaan kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, mitä isot lähettäjät tekevät. Tavallisten kuluttajien lähetykset ovat vain pieni osa kirjeliikenteestä. Merkittävämpiä kirjemassoja pyörittävät esimerkiksi kunnat ja suuret laskuttajat.
Yksi isoista postittajista on valtionhallinto. Jos Kela tai verottaja sähköistää äkisti palvelunsa, se tietää Postille vaikeuksia.
Tietohallintoneuvos Maria Nikkilä valtiovarainministeriöstä sanoo, että tavoitteena on siirtyä viranomaisviestinnässä koko ajan digitaaliseen suuntaan.
Alun perin valtio harkitsi, että paperisesta postista olisi luovuttu kokonaan jo vuonna 2018. Pakottamissuunnitelma kariutui yhdenvertaisuuskysymyksiin.
– Jos jollakulla ei ole laitteita tai osaamista palveluiden käyttöön, niin miten yhdenvertaisuus silloin toteutuu kansalaisten välillä.
Kirjepostin sähköistäminen kuitenkin etenee. Julkisen hallinnon palveluita yhteen kokoavaan Suomi-fi-palveluun liittyy koko ajan uusia viranomaisia. Palvelun avulla saa esimerkiksi verottajan kirjeet sähköisesti.
Toistaiseksi harva on innostunut Suomi.fi:stä. Nikkilän mukaan 185 000 kansalaista on ottanut palvelun käyttöön. Hän kuitenkin ennakoi käyttäjämäärän kasvavan sitä mukaa, kun uusia viranomaisia liittyy mukaan.
Kaikki haluavat säästää
Valtionhallinnollekin paperipostista luopuminen on kustannuskysymys. Säästöä voisi Nikkilän arvion mukaan tulla vuodessa jopa kymmeniä miljoonia euroja.
Nikkilä ymmärtää, että valtionhallinnon muutokset heijastuvat Postin toimintaan, mutta se ei ole esteenä uudistuksille. Yhden toimijan liiketoiminta ehkä horjuu, mutta jokin muu bisnes voi kasvaa.
– On vähän hassu vastakkainasettelu, että pitäisi maksaa siitä, että toimitaan niin kuin aina ennenkin.