Helsingin kaupunki on saavuttamassa tavoitteensa kouluihin hankittavista kannettavista tietokoneista, mutta ostettavaa riittää yhä. Aiempina vuosina vallinneen läppäripulan on arveltu johtuneen epäillystä törkeästä petoksesta, jonka rikoshyöty on laskettu jopa miljoonien eurojen suuruiseksi.
Video: Ex-virastopomon korruptioepäilyä käsiteltiin Rikospaikka-ohjelmassa helmikuussa.
Tällä hetkellä Helsingin peruskouluissa on yhteensä 22 122 kannettavaa tietokonetta noin 38 000 oppilaalle.
Opetusvirasto lupasi keväällä 2017 julkaistussa Ylen jutussa yhteensä 30 000 kannettavaa tietokonetta koululaisten käyttöön. Vuoteen 2019 mennessä jokaisella yläkoululaisella ja joka toisella alakoululaisella olisi siis käytössään kannettava tietokone.
Tietohallintopäällikkö Soili Haapala Helsingin kaupungilta sanoo nyt, että toisin kuin Ylen juttu antaa ymmärtää, tavoite oli asetettu vuoden 2019 loppuun. Ensi vuodelle parhaillaan suunniteltavien hankintojen myötä tavoite on toteutumassa.
– Tämänhetkisen arvion mukaan hankkisimme noin 7 000 läppäriä ensi vuonna, Haapala sanoo.
Konepuutteita yhä osassa kouluista
Keväällä 2017 koneet olivat jakautuneet eri kouluihin hyvinkin epätasaisesti. Malmin peruskoulussa läppäreittä riitti vain noin 9 prosentille oppilaista, kun taas Kalasatamassa osuus oli noin 77 prosenttia.
Koneita oli tuolloin yhteensä noin 20 000, joista tuhannet olivat tosin jo vanhentuneita.
MTV Uutisten tilaamien tilastojen perusteella pahimmat epätasa-arvoisuudet ovat nyt tasoittuneet, ja esimerkiksi Malmin peruskoulussa joka toiselle oppilaalle riittää nyt kannettava tietokone.
Yläkoulujen osalta tavoite ei ole vielä toteutunut: Vartiokylän yläasteella 401 oppilaalle on vain 289 kannettavaa. Myöskään Kruununhaan tai Meilahden yläasteilla läppäreitä ei riitä läheskään kaikille.
Ala-asteiden osalta tilanne on heikko esimerkiksi Suutarilassa, jossa 399 oppilaalla on käytössään 155 kannettavaa. Suuressa osassa kouluista vähintään joka toisella oppilaalla on kuitenkin käytössään kannettava tietokone.
Opetussuunnitelman mukaan kaikilla oppilailla tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet kehittää tieto- ja viestintäteknologista osaamistaan. Laissa on myös säädetty perusopetuksen olevan maksutonta ja tasa-arvoista, joten oppilaita ei voi vaatia tuomaan omia laitteitaan kouluissa käytettäviksi.
Taustalla iso korruptioepäily
Opetustoimenjohtaja Liisa Pohjolainen arvioi tuolloin, että koneiden vähäinen määrä juonsi juurensa opetusviraston entisen tietohallintopäällikön Hannu Suoniemen toimikauteen.
Epäillysti vuosivälillä 2006–2016 tehtyjen rikosten seurauksena Helsingin kaupungin rekistereissä on ollut selvästi todellista määrää enemmän tietokoneita.
Poliisi on epäillyt Suoniemeä törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Rikoshyöty on saattanut olla jopa miljoonia euroja.
Koululaisilla on käytössään 6 465 taulutietokonetta
Haapalan mukaan konehankinnat on tehty osana digitalisaatio-ohjelmaa, jonka kokonaisbudjetti on it-irtaimiston osalta yhteensä 35 miljoonaa euroa.
– Olemme myös hankkineet esimerkiksi tablettitietokoneita ja esitystekniikkaa, kuten videoprojektoreita, sekä parantaneet langattomia verkkoja, Haapala kertoo.
Tällä hetkellä Helsingin kaupungin peruskouluissa on yhteensä 6 465 taulutietokonetta. Niiden osalta kaupunki ei ole toistaiseksi määritellyt tarkkaa hankintatavoitetta.