Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ovat ehdolla kuntiensa valtuustoihin huhtikuun kuntavaaleissa. Osan puheenjohtajista on vaikea järjestää aikaa valtuustokokouksiin osallistumiseen.
MTV Uutiset kävi läpi eri kuntien valtuustojen pöytäkirjoista, kuinka usein eri puoluejohtajat ennättävät valtuustojen kokouksiin, joissa tehdään kuntien tärkeimmät ja suurimmat päätökset.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahilta on jäänyt viimeisen kolmen vuoden aikana vain kaksi Lapinlahden kunnanvaltuuston kokousta väliin. Essayahia on helpottanut se, että usein pienempien kuntien valtuustot kokoustavat harvemmin. Lapinlahden valtuustolla on ollut 6-7 kokousta vuodessa.
Sdp:n puheenjohtajalta, pääministeri Sanna Marinilta jäi viime vuonna väliin vain kaksi Tampereen valtuuston kokousta, vaikka koronapandemia aiheutti paljon työtä koko hallitukselle. Tampereen valtuusto kokoontui 12 kertaa viime vuonna.
Korona-aikana etäkokoukset ovat saattaneet helpottaa osallistumista.
Vuonna 2019 Tampereella oli kokouksia yhtä paljon ja Marin oli tuon vuoden aikana paikalla seitsemässä kokouksessa ja poissa viidestä kokouksesta.
Marinista tuli kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen liikenne- ja viestintäministeri ja hän nousi pääministeriksi joulukuussa 2019.
Marin valittiin viime elokuussa Sdp:n puheenjohtajaksi. Häntä edeltänyt Antti Rinne (sd.) jättäytyi pois Mäntsälän kuntapolitiikasta sen jälkeen, kun Rinne nousi pääministeriksi vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Rinne perusteli ratkaisuaan pääministerin kiireisellä aikataululla.
Myös tätä aiempi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti ennen vuoden 2017 kuntavaaleja, ettei hän enää ole Kempeleen kunnassa ehdolla, koska kuntapolitiikka ei pääministerin työn ohella ollut Sipilän mielestä realistista.
Hallitusvastuu vaikuttaa
Nykyinen oikeusministeri ja Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson oli viime vuonna läsnä viidessä Pietarsaaren valtuuston kokouksessa ja poissa kolmesta. Vuonna 2019 hän oli poissa kahdesta kokouksesta ja läsnä kuudessa.
Henrikssonin kohdalla näkyy selvästi se, kuinka ministerinä toimivan poliitikon on vaikeampi ehtiä valtuustoihin.
Viime hallituskaudella Rkp oli oppositiossa. Kesästä 2017 vuoden 2018 loppuun Pietarsaaren valtuusto kokoontui yhteensä 12 kertaa ja Henriksson oli läsnä kymmenessä kokouksessa eli selvästi useammin kuin nykyhallituksen aikana.
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon tilastoissa näkyy sama ilmiö. Viime vuonna Orpo oli läsnä kahdeksassa Turun valtuuston yhdestätoista kokouksesta.
Esimerkiksi vuonna 2018, jolloin Orpo oli valtiovarainministeri, ennätti hän vain kahteen valtuuston kokoukseen ministerikiireiden takia.
Niin ikään Turun valtuustossa vaikuttava Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on ehtinyt melko hyvin osallistumaan kuntapolitiikkaan. Andersson on ollut vuosina 2019–2020 läsnä yhteensä 15 kokouksessa, kun kokouksia on ollut yhteensä 22.
Myös keskustan nykyinen puheenjohtaja Annika Saarikko on ollut Turun kaupunginvaltuutettuna, mutta hän erosi valtuustosta keväällä 2019, koska Saarikko muutti Oripään kuntaan.
Tällä valtuustokaudella Saarikko on ollut niin ministerin tehtävissä kuin äitiyslomalla, minkä takia hän ei useisiin valtuustokokouksiin pystynyt osallistumaan.
Helsingissä usein kokouksia
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo on ollut vuosina 2019-2020 läsnä 18:ssa Helsingin valtuuston kokouksessa, kun kokouksia oli yhteensä 42 kappaletta.
Hallitusvastuu ja nousu vihreiden johtoon näkyy Ohisalon osallistumisessa valtuustotyöhön. Vuonna 2018 Ohisalo pystyi olemaan paikalla 19:ssä valtuuston kokouksessa, kun kokouksia oli vuoden aikana 22.
Myös Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on Helsingin kaupunginvaltuutettu. Oppositiopuolueen puheenjohtaja on ollut vuosina 2019-2020 läsnä 27 valtuuston kokouksessa. Kokouksia oli yhteensä 42.
Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2018 Halla-aho pääsi vain yhdeksään kokoukseen. Halla-aho oli kevääseen 2019 saakka europarlamentaarikko, mikä vaikutti hänen valtuustotyöhönsä.
Valtuustojen kokoukset pidetään yleensä maanantaisin, jolloin eduskunnassa ei ole pääsääntöisesti istuntoja. Tällä pyritään mahdollistamaan kansanedustajien osallistuminen kuntapolitiikkaan.
Esimerkiksi Helsinki on tästä kuitenkin poikkeus, koska Helsingin valtuusto kokoontuu yleensä keskiviikkoisin, mikä aiheuttaa valtakunnallisessa politiikassa mukana oleville valtuutetuille vaikeuksia olla läsnä valtuustossa.
Kansanedustajien ja etenkin ministereiden on hyvin vaikea olla kunnissaan enemmän kuin ”rivivaltuutettuja”, sillä aika ei riitä muuhun.
Kuntapolitiikka voi viedä päättäjältä kuukausittain kymmeniä tunteja aikaa, jos päättäjä on jäsenenä esimerkiksi usein kokoontuvassa lautakunnassa tai kunnanhallituksessa.
Juttuun lisätty 19.1. kello 10.13 se, että Helsingin valtuusto kokoontuu pääsääntöisesti keskiviikkoisin.